Porla on luontokohde aivan Lohjan keskustassa. Alueen luonnonvesilammikoissa pesivät vesilintulajit “ihmisen käden ulottuvissa”. Lohjanjärven vieressä oleva alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä. Rantaraitin päässä sijaitsee kooltaan noin 1.1. ha lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.
Linnut nousevat poluille tervehtimään ohikulkevia ihmisiä ja jopa syömään kädestä. Kaikkialla kuuluu poikasten piiperrys ja emojen varoitusäänet. Alueella pesii vuodesta toiseen jo vuonna 2019 luokiteltu mustakurkku-uikku. Kun rantaraitilla tapaa lohjalaisia, he ensimmäisenä kysyvät vierailijalta: ”Joko olet nähnyt mustakukku-uikun?”
Lohjanjärvi tarjoaa surfaaajille ja suppilautailijoille sekä veneilijöille hyvät harrastusmahdollisuudet. Aurlahden uimaranta erilaiseni peleineen tarjoaa hyvän vapaajanajan viettopaikan. Aurlahden rantakafesta voi ostaa pikkulämmintä, kahvia pullaa. Aurlahti ja Porla on virkistyskohde lapsille, aikuisille kuin erilaisille harrastajille.
Silkkiuikku
Pitkäkaulainen, töyhtöpäinen uikkulintu. Kesäpukuisen silkkiuikun pitkä ja kapea kaula on etupuolelta valkoinen ja takaa tummanruskea. Päälaella on musta kaksoistöyhtö, jota reunustaa valkoisella ”kasvopuolella” punaruskea ”poskiparta”. Selkäpuoli on tummanruskea, kupeet ja kyljet (puna)ruskehtavat ja vatsapuoli valkoinen. Kuolleista kasveista kyhätty kelluva lautta, ankkuroitu vesikasveihin. Käyntini paras anti oli silkkiuikkujen soidin ja parittelun näkeminen.
Nokikana
Nokikana rantakanoihin kuuluva harmahtavanmusta, mutta sen nokka ja otsakilpi ovat valkoiset. Nokikana on muodoltaan pyöreä. Jalat kiinnittyvät vartalon painopisteen taakse, mikä tekee nokikanan juoksemisesta hoippuvaa. kävelemisessä vesikasvien päällä. Sukeltaa ravintonsa. Untuvikot ovat mustia, ja niiden päässä on punaista ja sinistä sekä kaulassa keltaista väriä. Nuori lintu on vaaleampi kuin vanha, ja sen nokka on harmaa. Molemmat sukupuolet ovat saman näköisiä. Suomessa luokitellaan elinvoimaiseksi, mutta väheneväksi
Nokikanan jalkojen varpaat ovat levinneet liuskemaisiksi, mikä auttaa kävelemisessä vesikasvien päällä – varpaat näyttävät jopa huvittavilta. Nokikana ei ole hyvä uimari ja siksi se nykii hassun näköisesti kaulaansa uidessaan. Lintu sukeltaa ruokansa.
Naurulokki
Pieni lokki, paras tuntomerkki siiven etureunan kärkeä kohti levenevä valkoinen kiilamainen alue. Kesällä pää mustanruskea, näyttää suin mustalta. Naurulokki on kaikkiruokainen ja kirkuvaääninen. Isoissa yhdyskunnissa meteli voi olla korvia huumaava.
Sudenkorennot
Sudenkorennot ovat rantojen kaunottaria ja korumaisia lentotaitureita. Suomessa on 53 sudenkorentolajia. Sudenkorento on peto niin toukkana kuin aikuisena. Aikuisravinto koostuu pienemmistä hyönteisistä, kuten hyttysistä, kärpäsistä ja paarmoista.
Haapana
Keskikokoinen, lyhytkaulainen, pyöreäpäinen puolisukeltaja. Juhlapukuisen koiraan pää ja kaula punaruskeat, päälaen etuosa kermankeltainen. Siipien yläpinnalla valkoinen, lennossa näkyvä laikku. Naaras vatsapuolelta lämpimän ruskea. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Vaarantunut.
Lehtoalue
Rantaraitin päässä sijaitsee kooltaan noin 1.1.ha lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Porlan lehto on viimeisiä jäänteitä Ojamon lähteiköistä, joiden kasvillisuus on ainutkertaista. Lehtoalue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Käännyn lehtoalueelta takaisin Aurlahtea kohti. Rannan puolella kukkii pieni tuomi kimalaisten pörrätessä
Mustakurkku-uikku
Kävelen varovasti vaikeakulkuista ja kasvittunutta pengertä altaan puoliväliin. Altaassa ”kelluu voimakkaan värinen kerämäinen pallo”. ”Päivätorkuilla” olevan mustakurkku-uikun nokka on siiven sisässä. Punainen silmä, joskus jopa paholaisen silmäksi mainittu, seuraa tarkkana kulkijaa tuulen liikuttaessa hiljaa lintua. Mustakurkku-uikku on määritelty jo vuonna punaisessa kirjassa 2019 erittäin uhanalainen ja Ahvenanmaalla se on rauhoitettu. Kuinka tämä harvinainen lintulaji yhä edelleen tulee ihmisasutuksen keskelle?
Rentukka
Suomessa rentukasta tunnetaan kaksi alalajia: rantarentukka (ssp.palustris) ja purorentukka (ssp.radicans). Näistä jälkimmäinen on pienempikokoinnen ja kukinnaltaan vaatimattomampi.
Kanadanhanhi
Kanadanhanhi ei kuulu Suomen luonnon alkuperäislajistoon vaan on ns. vieraslajina esiintyvä hanhilaji. on Suomessa vieraslajina esiintyvä hanhi. Alkuperäislajina sitä tavataan Pohjois-Amerikassa. Suomeen kanadanhanhi istutettiin riistaeläimeksi 1060-80 luvuilla. Suomessa sitä tavataan Uudenmaan merenrannikolla. Ruokolahdella ja Rautalammilla sitä tavataan paikoin.
Kanadanhanhipariskunta tepasteli ensikerran ne tavatessani lehdonpuoleisessa rantaraitin päässä.
_O1A6101_240522
Olin kiertänyt päivän kierrokseni Porlan mailla. Kanadanhanhet olivat siirtyneet rantaraitin kaupunginpuoleiseen päähän hyvästelemään minut sekä vastaanottamaan uudet tulijat.
Teksti ja kuvat © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Tarkemmat yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.
Porlan osoite: Ojamonkatu, 08100 Lohja, Vanhojen kalaviljelylaitoksen rakennusten vierellä on P-paikka (sama kuin veneiden laskupaikka)
Lähdeaineisto: Lohjan kaupungin Porla-aiheiset artikkelit ja tiedotteet sekä Porlan perhepuiston yleissuunnitelma 28.1.2010. Kalanviljelylaitoksen historia ja lehtoalueen suojeluohjelma
SEURAA INSTAGRAMISSA:
