Oulanka houkutteli minut syksyiseen ja ruskan värittämään erämaametsään, jossa elää useista mielenkiintoisia lintulajeja. Alueella pesivä maakotkapari ja tänä kesänä syntynyt poikanen olivat jo vierailleet kuvauspaikalla. Kuukkelit, närhet, tikat, hömötiaiset ja varpushaukka olivat päivittäisiä vieraita jatkuvasta vesisateesta huolimatta.

Lähestyessämme ensimmäisenä aamuna kuvauspaikaa, mieleeni tulivat Lapin tangon sävel ja sanat: ”Lapin luonto luo outoa taikaa. Se on kaunis ja vertaamaton. Huiput vaarojen kauaksi hohtaa. Ruska loistossaan kuin satu on.” (Unto Mononen, Lapin tango).

Kuukkeli

Kuukkeli, Perisoreus infaustus on varisten heimoon kuuluva lintu. Se on paikkalintu. Reviiri on 1-2 neliökilimetriä korpikuusikoissa, jossa oksat ovat naavojen ja luppojen peittämät. Kuukkeli syö mm. marjoja, siemeniä, sieniä, muiden lintulajien poikaset kuin retkeilijöiden tarjoamat makupalat.

Kuukkelit kelo-oksalla
Suomessa esiintyvistä varislinnuista kuukkeli on pienin.
Kaksi kuukkelia
Pariuduttuaan kuukkelit pysyvät samalla reviirillä elämänsä ajan
Kaksi lentävää kuukkelia
Kuukkelin siipien kärkiväli runsaat 40 cm, pituus on 27-30 cm ja paino 74-98 g.
Kuukeli vesisateessa
Päiväkaupalla jatkuneet sateet saivat linnut näyttämään jopa säälittäviltä. Ei tälläkään kuukkelilla ei ole paras ”kampaus” potrettikuvassaan

Peippo

Peippo, Fringilla coelebs, Suomessa yleisimpiä lintuja. Pituus 14-16 cm, paino 16-20 g. Muniin huhti-toukokuussa, vain naaras hautoo, poikaset lentokykyisiä 21 vrk:ssa. Tekee usein kaksi poikuetta. Syysmuuttaja syys-lokakuussa. Ravintona siemenet ja selkärangattomat eläimet.

Peippo kannolla
Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on yleisin Etelä- ja Keski-Suomessa

Käpytikka

Käpytikka, Dendrocopos major, yleisin tikkalajimme. Pituus 23-26 cm, siipien kärkiväli 38 – 44 vm. paino 70- 105 g. Paikkalintu, muutaman vuoden välein mittavia vaelluksia. Talvisin ravintona käpyjen siemenet, joita se avaa ”pajassaan”. Muina vuodenaikoina hyönteisiä, lintujen munia ja poikasia. Talvisin lintulaudoilla.

Käpytikka
Kaunis mustavalkoinen tikka, joka alaperä tummanpunainen

Hömötiainen

Hömötiainen, Poecile montanus, on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Hömötiainen on samoissa metsissä ympäri vuoden. Se on 12-13 cm pitkä. Valtaosa hömötiaisista viettää talven metsien tarjoaman ravinnon turvin, ilman ihmisen apuakin. Se hakeutuu talviruokintapaikoille, mikäli sen reviirillä on sellaisia.

Hömötiainen syksyn ruskassa
On muuten ”tintillä” siisti fleda!

Harmaapäätikka

Harmaapäätikka, Picus canus, harvalukuinen pesimälintu vanhoissa lehti- ja sekametsissä Etelä-Suomessa. Pohjoisempana paikoittainen tai satunnainen. Pituus on 27 – 32 cm, paino 110 – 140 g. Suomessa pesivistä tikkalajeistamme toiseksi suurin. Ravintona muurahaiset ja niiden munat, lahopuissa elävät hyönteiset, marjat. Tulee talvella lintulaudoille.

Harmaapäätikka petäjään istuu petäjän kyljessä
Kuvauspäivinä oli varsin helppo saada halutessaan kaksi tai jopa kolme eri lintulajia samaan kuvaan

Varpushaukka

Varpushaukka, Accipiter nisus, on yleisimpiä haukkojamme. Se syö pikkulintuja. Kun varpushaukka jahtasi kuvauspaikalla närhiä, näytti se ”lentävältä ristiltä” lentosiluettinsa ansiosta. Varpushaukka on päiväpetolintu. Varpushaukan koko on 28-38 cm. Se silmät ovat kirkkaan keltaiset.

Varpushaukka istuu kelolla
Varpushaukka tarkkailee kelolla seuraavaa saalista

Järripeippo

Järripeippo, Fringilla montifringilla, on peipon pohjoisempi sukulainen. Kooltaan, muodoiltaan ja käyttäytymiseltään kuten peippo. Pituutta sillä on 14 – 17 cm. Se on pohjoisen havumetsien ja tunturikoivikoiden tyyppilintu. Naaras ja nuori lintu on väreiltään himmeämpi, pää on epämääräisen ruskea. Ravintona mm havupuiden ja koivujen siemenet.

Järripeippo istuu kelolla
Pesii Pohjois-Suomessa, harveneva pesimäkanta ulottuu Keski-Suomeen, toisinaan harvinaisena myös Etelä-Suomessa
Järripeippo syksyn ruskamaisemassa
Pääosin päivämuuttaja. Syysmuutto syys–lokaluussa, paluu maalis–toukokuussa.

Närhi

Närhi, Garrulus glandarius, on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt, erilaisissa metsissä elävä värikäs naakan kokoinen varislintu. Se on havumetsien älykäs väriläiskä, joka yleensä paljastaa itsensä karkealla rääkkymisellään. Närhi ei muistuta mitään toista lintua maassamme. Sen pituus on 32 – 35 cm ja siipien kärkiväli on 54 – 58 cm.

Närhi ruskassa maisemassa
Närhi ruskassa
Närhi sateisessa syysruskassa
Kuvausviikon aikana syyssateet riepottelivat Oulangan lintuja
Närhi potrettikuvassa
On se kaunis lintu

Maakotka

Maakotka, Aquila chrysaetos, on erämaaluontomme aarteisiin kuuluva majesteetillinen lintumme. Kaartelussa ja liidossa siivet loivassa V-asennossa. Sen pituus on 80-93 cm, siipien kärkiväli 190 – 225 cm. Koiras painaa 3-4 kg ja naaras 3,7 – 6kkg. Kotkan jättimäinen pesä on jopa 2 m leveä ja 3 m korkea. Useita varapesiä, joita käytetään vuorovuosina.

Elinikäinen parisuhde

Pesiminen alkaa 4-5 vuoden ikäisenä. Muniin maaliskuun alkupuolta toukokuulle 2 – 3 mukaan. Naaras hoitaa etupäässä hautominen ja koira ruokkii. Poikaset lentokykyisiä 68 – 77 vrk:ssa. Pesimälintuna Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Kuusamosta alkaen Lappiin ja myös Suomenselällä. Rauhoitettu. Uhanalainen. Myös kotkan pesäpuu on rauhoitettu.

Ravinto

Pikkunisäkkäistä jänikset, ketut, lampaat ja poronvasat. Linnusta rastaan kokoiset aina joutseniin, kanalinnut sekä haaskat.

Maakotka laskeutuu petäjän latvaan
Petäjä, johon nyt maakotka laskeutuu, on niiden ns. parittelupuu. Kotka laskeutuu sille mielellään tarkkailemaan ympäristöä.
Maakotkan laskeutumisliito
Maakotkan laskeutumisliito upea näky
Maakotka tarkkailee haaskaa
Maakotka tarkkailee haaskaa
Maakotka ja jänis
Maakotka ja jänis
Maakotka repii jäniksen lihaa
Maakotka repii jäniksen lihaa
Maakotka jäniksen raadolla
Jänis saa aikamoista kyytiä maakotkan “käsittelyssä”
Maakotkan lentoa
Oulanka tarjosi ruskan erämaametsässä. Linnut antoivat sateesta huolimatta parastaan. Maakotkan uljas jäähyväisliito oli eräs vaikuttavista hetkistä sen kadotessa syksyiseen metsään. Maakotkan valokuvaus on ikimuistoinen hetki

Luontokuvausretki

Kuusamo Nature Photogarphy järjestää luontokuvauskursseja, luontokuvausretkiä sekä vuokaa kuvauskojuja harrastajuille kuin ammattilaisille. Lapin lumoavassa luonnossa kuvauskojujen suojassa on mahdollisuus päästä kuvaamaan mm. maakotkia, teeriä, metsoja, sääksiä sekä kuukkeita, närhiä, peippoja, järripeippoja jne.  Kuusamon Nature Photography

Majoitus

Ryhmämme majoitus oli Oivangin lomakartanon kahdessa mökissä, Aurora ja Saga. Aamiainen ja illallinen Ukonkivi-ravintolassa tarjoiltiin aamiainen sekä maukasta lähiruokaa illalliseksi. Kuvauspäivälle jokainen kokosi omat päiväeväät. Päivittäinen kuvausreissu kesti matkoineen ja kojuaikoineen noin 11 – 12 h.   Oivangin lomakartano/

Teksti ja kuvat © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.

SEURAA INSTAGRAMISSA: