Oulanka houkutteli minut syksyiseen ja ruskan värittämään erämaametsään, jossa elää useista mielenkiintoisia lintulajeja. Alueella pesivä maakotkapari ja tänä kesänä syntynyt poikanen olivat jo vierailleet kuvauspaikalla. Kuukkelit, närhet, tikat, hömötiaiset ja varpushaukka olivat päivittäisiä vieraita jatkuvasta vesisateesta huolimatta.
Lähestyessämme ensimmäisenä aamuna kuvauspaikaa, mieleeni tulivat Lapin tangon sävel ja sanat: ”Lapin luonto luo outoa taikaa. Se on kaunis ja vertaamaton. Huiput vaarojen kauaksi hohtaa. Ruska loistossaan kuin satu on.” (Unto Mononen, Lapin tango).
Kuukkeli
Kuukkeli, Perisoreus infaustus on varisten heimoon kuuluva lintu. Se on paikkalintu. Reviiri on 1-2 neliökilimetriä korpikuusikoissa, jossa oksat ovat naavojen ja luppojen peittämät. Kuukkeli syö mm. marjoja, siemeniä, sieniä, muiden lintulajien poikaset kuin retkeilijöiden tarjoamat makupalat.
Peippo
Peippo, Fringilla coelebs, Suomessa yleisimpiä lintuja. Pituus 14-16 cm, paino 16-20 g. Muniin huhti-toukokuussa, vain naaras hautoo, poikaset lentokykyisiä 21 vrk:ssa. Tekee usein kaksi poikuetta. Syysmuuttaja syys-lokakuussa. Ravintona siemenet ja selkärangattomat eläimet.
Käpytikka
Käpytikka, Dendrocopos major, yleisin tikkalajimme. Pituus 23-26 cm, siipien kärkiväli 38 – 44 vm. paino 70- 105 g. Paikkalintu, muutaman vuoden välein mittavia vaelluksia. Talvisin ravintona käpyjen siemenet, joita se avaa ”pajassaan”. Muina vuodenaikoina hyönteisiä, lintujen munia ja poikasia. Talvisin lintulaudoilla.
Hömötiainen
Hömötiainen, Poecile montanus, on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Hömötiainen on samoissa metsissä ympäri vuoden. Se on 12-13 cm pitkä. Valtaosa hömötiaisista viettää talven metsien tarjoaman ravinnon turvin, ilman ihmisen apuakin. Se hakeutuu talviruokintapaikoille, mikäli sen reviirillä on sellaisia.
Harmaapäätikka
Harmaapäätikka, Picus canus, harvalukuinen pesimälintu vanhoissa lehti- ja sekametsissä Etelä-Suomessa. Pohjoisempana paikoittainen tai satunnainen. Pituus on 27 – 32 cm, paino 110 – 140 g. Suomessa pesivistä tikkalajeistamme toiseksi suurin. Ravintona muurahaiset ja niiden munat, lahopuissa elävät hyönteiset, marjat. Tulee talvella lintulaudoille.
Varpushaukka
Varpushaukka, Accipiter nisus, on yleisimpiä haukkojamme. Se syö pikkulintuja. Kun varpushaukka jahtasi kuvauspaikalla närhiä, näytti se ”lentävältä ristiltä” lentosiluettinsa ansiosta. Varpushaukka on päiväpetolintu. Varpushaukan koko on 28-38 cm. Se silmät ovat kirkkaan keltaiset.
Järripeippo
Järripeippo, Fringilla montifringilla, on peipon pohjoisempi sukulainen. Kooltaan, muodoiltaan ja käyttäytymiseltään kuten peippo. Pituutta sillä on 14 – 17 cm. Se on pohjoisen havumetsien ja tunturikoivikoiden tyyppilintu. Naaras ja nuori lintu on väreiltään himmeämpi, pää on epämääräisen ruskea. Ravintona mm havupuiden ja koivujen siemenet.
Närhi
Närhi, Garrulus glandarius, on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt, erilaisissa metsissä elävä värikäs naakan kokoinen varislintu. Se on havumetsien älykäs väriläiskä, joka yleensä paljastaa itsensä karkealla rääkkymisellään. Närhi ei muistuta mitään toista lintua maassamme. Sen pituus on 32 – 35 cm ja siipien kärkiväli on 54 – 58 cm.
Maakotka
Maakotka, Aquila chrysaetos, on erämaaluontomme aarteisiin kuuluva majesteetillinen lintumme. Kaartelussa ja liidossa siivet loivassa V-asennossa. Sen pituus on 80-93 cm, siipien kärkiväli 190 – 225 cm. Koiras painaa 3-4 kg ja naaras 3,7 – 6kkg. Kotkan jättimäinen pesä on jopa 2 m leveä ja 3 m korkea. Useita varapesiä, joita käytetään vuorovuosina.
Elinikäinen parisuhde
Pesiminen alkaa 4-5 vuoden ikäisenä. Muniin maaliskuun alkupuolta toukokuulle 2 – 3 mukaan. Naaras hoitaa etupäässä hautominen ja koira ruokkii. Poikaset lentokykyisiä 68 – 77 vrk:ssa. Pesimälintuna Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Kuusamosta alkaen Lappiin ja myös Suomenselällä. Rauhoitettu. Uhanalainen. Myös kotkan pesäpuu on rauhoitettu.
Ravinto
Pikkunisäkkäistä jänikset, ketut, lampaat ja poronvasat. Linnusta rastaan kokoiset aina joutseniin, kanalinnut sekä haaskat.
Luontokuvausretki
Kuusamo Nature Photogarphy järjestää luontokuvauskursseja, luontokuvausretkiä sekä vuokaa kuvauskojuja harrastajuille kuin ammattilaisille. Lapin lumoavassa luonnossa kuvauskojujen suojassa on mahdollisuus päästä kuvaamaan mm. maakotkia, teeriä, metsoja, sääksiä sekä kuukkeita, närhiä, peippoja, järripeippoja jne. Kuusamon Nature Photography
Majoitus
Ryhmämme majoitus oli Oivangin lomakartanon kahdessa mökissä, Aurora ja Saga. Aamiainen ja illallinen Ukonkivi-ravintolassa tarjoiltiin aamiainen sekä maukasta lähiruokaa illalliseksi. Kuvauspäivälle jokainen kokosi omat päiväeväät. Päivittäinen kuvausreissu kesti matkoineen ja kojuaikoineen noin 11 – 12 h. Oivangin lomakartano/
Valokuvat ja teksti © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.
SEURAA INSTAGRAMISSA:
1 Comment
Olipa upea koonnos, Jorma!
Kuvat ovat sekä asetelmiltaan että tarkkuudeltaan tieteellisen yksityiskohtaisia ja kelpaisivat mainiosti jonkin opetuskirjan aineistoksi. Pidin erityisesti kotkakuvien sekä lento- että “ateriointi”otoksista. KEkot, joissa linnut istuivat, olivat sellaisinaan nähtävyyksiä., eräs oksan tynkä jopa niin kuvauksellinen, että olisi ylösalaisin käännettynä kelvollinen jopa pääaiheeksi.
Toivottavasti koonnos teksteineen löytää tien laajempaan julkisuuteen vaikka lontokirjana kouluopetukseen.
Kiitos! Helga ja Esko