Porla on Lohjan kaupungissa alue, joka on kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja ihmisten vapaa-ajan vieton ydin. Kaupungin supersatsaus keväällä 2024 esteetön uimaramppi.
Uimaramppi on tarkoitettu pyörätuoleilla liikkuville uimareille. Ramppi lähtee laiturille tulevalta asfaltilta jatkuen rannan suuntaisesti muutaman metrin järveen. Kaiteellisen laiturin tukirakenteet ovat metallia ja päällyste betonia.
Kala-altaiden parannustyöt ovat luoneet entistä paremmat olosuhteen vesilintujen perintäalueena. Paikkaa voi hyvällä syyllä sanoa paratiisiksi, missä ihmisen ja lintujen tarpeet kohtaavat aivan Lohjan kaupungin keskustassa.
Kädentaitoja opettelemassa
“Mitä silmä näkee, sen sielu ja käsi kuvittaa taulunpohjaan”. Porlan kala-altailla käydessäni tapasin Hiiden Opiston kuvataiteen kurssilaiset kala-altaiden alueella kaksipäiväisellä maalauskurssilla opettajansa johdolla. Kurssilaiset olivat levittäytyneet eri puolille opettajan kiertäessä kurssilaisten luona.
Hiiden opisto on vapaata sivistyötä tarjoava aikuisoppilaitos Länsi-Uudellamaalla. Lohja toimii isäntäkuntana ja muita mukana olevia kuntia ovat Siuntio ja Vihti
Sain kurssilaisilta luvan ikuistaa tapahtuman. Setissä olevat taulukuvat ovat vielä keskeneräisiä. Kurssi on kaksipäiväinen. Kiitokseni opettajalle ja kurssilaisille yhteistyötä ja Lohjan nähtävyysvienkeistä.
Kuvakooste ensimmäiseltä päivältä.
Kala-altaista lintujen pesimäalueeksi
Kala-altaista on jäljellä pieni parvi kultanäynävää. Ainutlaatuiseksi tämän alueen tekee se, että vesilinnut pesivät ja kasvattavat poikasensa vanhoissa kala-altaissa ”ihmiskäden ulottuvissa”, linnut tuovat poikasensa varsin lähelle ihmisiä ja nousevat poluille tervehtimään ohikulkevia ihmisiä.
Kanadanhanhi
Kanadanhanhi (Branta canadensis) ei kuulu Suomen luonnon alkuperäislajistoon vaan on ns. vieraslajina esiintyvä hanhilaji. Alkuperäislajina sitä tavataan Pohjois-Amerikassa. Kanadanhanhi ei juurikaan pelkää ihmistä. Se puolustaa reviiriään aggressiivisesti. Kanadanhanhen suuresta koosta johtuen sen lento näyttää suhteellisen hitaalta ja rauhalliselta.
Nokikana
Nokikana (Fulica antra) rantakanoihin kuuluva harmahtavanmusta, mutta sen nokka ja otsakilpi ovat valkoiset. Nokikana on muodoltaan pyöreä. Jalat kiinnittyvät vartalon painopisteen taakse, mikä tekee nokikanan juoksemisesta hoippuvaa. Untuvikot ovat mustia, ja niiden päässä on punaista ja sinistä sekä kaulassa keltaista väriä. Nuori lintu on vaaleampi kuin vanha, ja sen nokka on harmaa. Molemmat sukupuolet ovat saman näköisiä. Suomessa luokitellaan elinvoimaiseksi, mutta väheneväksi
Nokikana jalat
Nokikanan varpaat ovat levinneet liuskemaisiksi, mikä auttaa kävelemistä vesikasvien päällä. Rehellisesti sanottuna varpaat näyttävät jopa huvittavalta. Nokikana ei ole hyvä uimari ja siksi se nykii hassunnäköisesti kaulaansa uidessaan. Se sukeltaa ruokansa.
Haapana
Haapana (Mareca penelope) on keskikokoinen, puolisukeltaja, pyöreäpäinen, ohut- ja lyhyt kaulainen sorsalintu. Pesä on useimmiten metsässä pensaan alla, varvikossa ja kasvillisuuden kätkössä. Pesä on vuorattu höyhenillä ja untuvilla. Nokka on lyhyt. Poikaset ovat ”ns pesäpakolaisia” etsien jo pieninä ruokansa itse. Haapana kuuluu riistalintuihin. Rauhoitettu metsästyskauden ulkopuolella. Uhanalaisuusluokitus: vaarantunut.
Sudenkorennot
Sudenkorennot ovat hyönteisten lahko, johon kuuluu yli 5 700 lajia. Ne jaetaan hentokorentoihin ja aitosudenkorentoihin. Sudenkorennot ovat viekkeliä ja taitavia lentäjiä. Ne elävät vesistöjen äärillä ja syövät muita hyönteisiä.
Sudenkorennot ovat värityksellään kirkkaan- tai metallinsävyisi. Värimuodot vaihtelevat llajin sisällä ja mahdollisesti sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksusaalifondoristmi). Keskiruumissa on kaksi paria siipiä. Siipiparit ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Porla hyvä lajistonsa puolesta lajistonsa hyvä paikka sudenkorentojen seuraamiselle.
Punatytönkorentojen parittelu
Keihästytönkorennon parittelu
Isolampikorento
Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) aloittaa lentonsa toukokuun alussa ja on yksi kesän ensimmäisistä lajeista. Koiras on musta voimakkain punaisin kuvioin. Takaruumiin 7. jaokkeen täplä leveä, ylettyen reilusti jaokkeen puolivälin alapuolelle. Naaras (ja nuori) on kuvioinneiltaan koirasmainen, mutta punainen on korvautunut keltaisella värillä.
Mustakurkku-uikku
Murstakurkku-uikku (Podiceps auritus) koiras ja naaras ovat samannäköisiä. Mustakurkku-uikulla on tulipunaiset silmät ja pieni musta nokka. Pienikokoinen, hyvin värikäs lintu. Mustakurkku-uikku on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (Birdlife).
Kultasäyne
Kala-altaassa uiskentee pieni parvi kultasäyneitä. Luonnossa kultasäyneet ovat harvinaisia. Kultasäyne on kovin ruotoinen eikä – ”mielestäni jo yksin sen vuoksi ole hyvä ruokakala”. Suomessa särkikalojen lahkoon kuuluvat mm lahna, pasuri, salakka, särki, säyne.
Kalastusmestarin asunto
Laguksen polku
Porlan vanhan metsän läpi vanha vesijohtolinja, jota pitkin Porlan alueelle johdettiin pohjavettä Ojamon Myllylammen lähdealueelta vuodesta 1928. Polun järven puoleisella sivulla näkyvät kaivuujäljet soranotosta, kun lammikkoaluetta rakennettiin.
Rantaraitti
Porla on suosittu kävelykohde. Alueen ranta on osa rantaraitin linjausta. Myllärinkadun ja Liessaarenkadun väliin rakennettiin raitti 1991.
Lehtoalue
Rantaraitin päässä sijaitsee kooltaan noin 1.1.ha lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Porlan lehto on viimeisiä jäänteitä Ojamon lähteiköistä, joiden kasvillisuus on ainutkertaista. Lehtoalue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Valokuvat ja teksti © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaani kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.
Lähdeaineisto: Porlan perhepuiston yleissuunnitelma 29.10.10, Wikipedia, alueopasteet, Lohjan kaupunki/porla
SEURAA INSTAGRAMISSA: