Saarien sokkeloita ja vaellusreittejä

Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnus on kalasääski, toiselta nimeltään sääksi. Se on levinnyt koko Suomeen. Kalasääsket pariutuvat eliniäksi ja rakentavat pesäkseen suuren risulinnan yleensä männyn latvaan. Sääksi palaa paikkauskollisena pesälleen Afrikasta huhtikuussa järvien vapautuessa jäistä. Sääksen pesäpuu on aina rauhoitettu.

Rengastus 14-07-2012

Etelä-Konneveden kansallispuiston yksi keskeisistä kehittäjistä on nyt eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Kari Levänen. Puuhamiehen tehtäviin kuului myös tutustua vesielementtiin kajakin kanssa.

Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin kesällä 2014. Sen pinta-ala on 15 km2. Pinnanmuodoiltaan kansallispuistoa hallitseva elementti on järven, jylhien kallioluotojen ja sokkeloisten saarien vuorottelu.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Konnevesi-järvi

Häyrälänranta on veneilijälle erinomainen tukipiste. Lounascafe Rantahätävara tarjoaa ravintolapalveluja niin pieneen kuin isompaankin nälkään.

_m3q4010_250609

Häyrylänrannan muita palveluja ovat muun muassa: vierasvenelaituri, polttoaineenjakelu, caravan- ja telttailualue, septin imutyhjennys ja jätteiden aluekierrätyspiste.

Rantalentis

Taukoliikuntaa kaipaavat porukkamatkailijat voivat venytellä lihaksia ja testata lentopallotaitoja ennen alueen saunaa tai uimarannan nautintoja.

Jos et omista omaa soutuvenettä tai kanoottia, mutta halajat vesille – vuokraa se Häyrylänrannasta.

Häyryänrannan eittämättä merkittävin tapahtuma on heinäkuun alkupuolella oleva POP- ja BLUES-musiikkitapahtuma.  Tapahtumiin osallistuu runsas 3000 musiikin ystävää. Pop-blues-tapahtuma on yksi Konnevesi-viikon tapahtumista. Vaikka sade yllättäisi Konnenveden – Häyrylänrannan musiikkijuhlilla paistaa aina aurinko.

Häyrylänranta Blues 5.7.2012

Astu risteilyalukseen, kun haluat viettää mieleenpainuvan päivän. Oletko miettinyt eksoottista perhejuhlaa, miten olisi ihka oma perhejuhlasi risteilyaluksen lipuessa Etelä-Konneveden upeissa maisemissa!

Toinen veneilijän reitti on Etelä-Keiteleeltä Neiturin kanavan kautta Pohjois-Konnevedelle ja siitä Kivisalmeen. Kivisalmen jälkeen on enää pieni piipahdus kansallispuiston vesille.

Kivisalmella

Etelä- ja Pohjois-Lanstun saaret ja erityisesti niihin liittyvät tarinat tekevät saarista yhden Etelä-Konneveden kiehtovimmista nähtävyyksiä.

Vainajanpalvontaan liittyvä karsikkopuut symbolisoivat elämän ja kuoleman välisen siirtymän rajaa.

Karsikot tehtiin torjumaan vainajien kotiinpaluuta. Konnevedeltä Rautalammin emäpitäjän kirkolle saattomatkan puoliväliksi osui juuri Lanstun saarten välinen salmi.

Karsikkopuut, Etelä-Lanstu, Olavi Virtanen

Saattoväki sousi salmeen ja pysähtyi saarille. Valittiin sopiva petäjä, tyvi karsittiin oksattomaksi. Puuhun kaiverrettiin vainajalle merkinnät – nimi, kuolinaika ja risti. Jos vainaja palaisikin, hän muistaisi olevansa kuollut ja ymmärsi olla ylittämättä rajaa.

Karsikkopuut, Etelä-Lanstu

Lanstun karsikkosaaret ovat savolais-karjalaisen perinteen länsirajalla. Karsikontekoperinne loppui Konneveden alueella 1900-luvulle tultaessa. Vanhat perinteet ja tavat alkoivat tuntua taikauskolta. Elämästä tuli maallisempaa.

Pohjois-Lanstun kalliorannalta on löydetty kaikkiaan kymmenen karsikkopuuta. Vuonna 2010 tuhoa kylvänyt Asta-myrsky tuhosi lähes kaikki karsikkopuut. Yksi karsikko on siirretty Konneveden kotiseutumuseon tiloihin.

Lapinsalo lähellä on Ristisaari, missä on neljä pientä saarta hyvin lähellä toisiaan ja ne muodostavat keskenään ristin. Saarten läpi pääsee veneellä ajaen.

Tunnelmallisia hiekkarantoja löytyy selän eteläosista, mm. Iso-Pyysalosta ja Lapinsalosta. Kummankin rannat syvenevät loivasti, joten ne sopivat myös lapsille. Molemmissa on myös tulipaikat eväiden nauttimiseen.

Lapinsalo on suosituin veneilijöiden rantautumispaikka. Lapinsalon laavu, jota vuodet ja kulkijat ovat kohdelleet hyvin. Arvokkaasti harmaantuneen rakenteen edessä on tulisija, jossa kiehuu nokipannukahvi ja paistuvat makkarat.

Vene Raappaatlahteen

Räystätsalon pohjoispäässä on suuri kivipaasi – pöytäkivi, jota isot maahiset ovat pöytänään käyttäneet?

Konnevesi-järvi

Majasaaressa on nuotiopaikka, pöytä ja tuolit kaipaavat kohentamista. Saaren pohjoiskärjen kautta pääsee pieneen salmeen ja sen takana olevaan levähdyspaikkaan; missä laituri, savusauna ja majoitusmahdollisuus.

Konnevesi-järvi

Kodanovisen, pikkusaarten ja mantereen välissä pujotellen maisemat vaihtelevat vehmaista rantamaisemista jopa vuonomaisiin rantakallioihin. Lähestytään Linnavuorta, jonka pystysuoralla kallioseinämällä kurkkii Käpynän Ukko alas salmeen. Vuoren itärannalla kallioseinämä nousee usean kymmenen metriä ylös. Kasvojen löytäminen vaatii tarkkuuta, sillä Käpynän Ukko on osannut piilottautua uteliailta katseilta.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Moottoriveneilijä – ole varovainen liikkuessasi väylien ulkopuolella, sillä Etelä-Konnevedellä on runsaasti matalikkoja ja karikoita yllättävissä paikoissa. Vesistö on vaativa kokemattomalle veneilijälle.

Kansallispuistoretkellä

Patikoijan kannalta kiinnostavin alue sijoittuu Enonniemeen, jossa sijaitsee liki puolet kansallispuiston maa-alasta.

Kalajanvuoren ja sen järville kannattaa mennä autolla 69 tieltä Konnekoskien kautta Törmälän edestä vievälle tielle, jonka päässä on pysäköintipaikka. Pienen kävelymatkan päässä on Vuori-Kalajan kotalaavu. Laavulta on komeat näkymät pystysuoraan nouseville kallioille.

Kalajanvuoren retkellä

Kalajanvuoren retkellä

Kalajanvuoren laki kohoaa hieman yli 210 metrin korkeudelle merenpinnasta. Korkeimmalta kohdalta on upeat maisemat sekä Kalaja-järvelle että Konnevesi-järvelle. Etelä-Konneveden ja Hankaveden yli kantavat näkymät, joita moni on verrannut kansallismaisemiin.

Kolmen vuoren vaelluksella pääset aitoon erätunnelmaan. Vaelluksen (14 km) lähtö- ja päätepiste on Vuori-Kalajan kotalaavu.

Se on vaellusreittien pisin ja vaativin reitti. Reitti kiertää Kituvuoren, Loukkuvuoren ja Kalajanvuoren Enonniemen jylhissä maastoissa. Reitin varrella olevilta näköalapaikoilta voit ihastella maisemia kansallispuiston katolta. Reitillä on suuret korkeuserot. Reitti on haastava – sulan maan aikaan varaa aikaa sellaiset 5 tuntia.

Ne, jotka tyytyvät vähempään valitsevat lyhyemmistä lenkeistä Kalajan kierroksen (4,6 km) tai Loukkuvuoren lenkin (2,8 km).

Kalajanvuoren retkellä

Suosittelen kansallispuiston elämysmatkaan vähintään kahta retkipäivää –  järvimaisemissa päivä hupenee nopeimmiltakin, kanootilla kierros vie jo useamman päivän, jotta elämys olisi nautinnollinen ja toisena oman mielensä mukaisesti patikointireitit ja laavutulet.

Enonniemen jylhä luonto ja kolmen vuoren kierros tarjoaa tiukkoja nousuja ja laskuja. Enonniemen jylhiin maisemiin ja laavutulien nautiskeluun hupenee vähintään se toinen kansallispuistopäivä.

Kansallispuiston ruoka- ja sekatavarakauppoja, apteekki, huoltoasemia ja ravintoloita yms. palveluja löytyvät sekä Konnevedeltä että Rautalammella.

Kansallispuistoretkellä