Moottoripyörällä Jyväskylästä tie no 630 kautta Nyrölään. Ajovarusteiden vaihto lenkkikamppeisiin ja jalat vievät kesään heräävään luonnon keskelle sekä nostalgiselle Nyrölän vetolossimatkalle. Lopuksi pyörän selkään ja Nyrölästä Vertaalantien kautta Jyväskylään.

 Tässä yhdistyvät rakkauteni moottoripyöräilyyn sekä intohimoni luontoon ja patikointiin luontopoluilla. Luonnossa liikkuminen aktivoi ja edistää terveyttäni. Luonnon kauden kokeminen luo henkistä hyvinvointia.

Roud trippini ja luontopolkulenkkini sisältää runsaasti kuvia – silmänruokaa juuri kesän kynnyksellä. Tee sinä tämä road trip rauhassa ja hengästymättä.

”Hyppää kyytiini”

Voikukkien reunustama tiepätkä tie 630:lla ennen Puuppolaa nostaa aina motoristin fiilistä – ajoipa sitä Puuppolasta tai Jyväskylästä päin
Korttajärven eteläinen pohjukka alkukesän loistossaan
Perinteinen maalaismaisema, vanha päärakennus, aitat, talousrakennukset Kuikassa
Alkukesän vahvat värit, keltainen yhdistetään aurinkoon, lämpöön, optimismiin ja toivoon ja vihreä taas luontoon, uudistumiseen, terveyteen. Aivan kuin värimaailma hehkuttaisi motoristille toivoa, terveyttä ja vapautta juuri kesän kynnyksellä.
Alkukesän maanteiden pientareiden kaunistajat, voikukat ja puna-ailakit
Käänny 630 tieltä vasemmalle Sikomäentielle. Tie on kovapintainen tie, muutamaa soraistunutta kohtaa ja yhtä nimismiehen kiharaa lukuun ottamatta. Ei paha….
Sikomäentien mutkaa ja mäkeä

Vanhat tilarakennukset, mutkainen ja mäkinen soratie.  Ajoni aikoihin mutkan jälkeen mäelle noustessa tiessä paha oli ”nimismiehen kihara”

Idyllinen maalaismaisema Sikomäentien varrella

Puolimatkan pysäkki – Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolkua hallinnoin Jyväskylän kaupungin liikuntatoimi ja Nyrölän kyläyhdistys ry.  Kyläyhdistyksen tiedon mukaan luontopolkulla vierailee noin 60 000 kävijää vuodessa. Ajoneuvojen pysäköinti ainoastaan merkityillä pysäköintipaikoilla. Tienvarsipysäköinti on kiellettyä.

”Luontopolku korven halki,
kulkee jylhän erämaan.
Laskee mäki, nousee mäki,
etäänpänä kukkuu käki.

Saaren suuriin seikkailuihin, 
vetolossi ääneti vie.
Erämaan erikoinen,
kulkupeli, tämmöinen lie?

Ote Aaro J. Veijosen Luontopolku-runosta avaa vähän, mitä metsän siimeksessä ja lauttamatkalla on odotettavissa.

Luontopolun pituus on noin 3,6 kilometriä. Polun varrella on opasteviittoja, infotauluja polun varrella ja pitkospuut kosteikkoalueilla. Suosittelen lapsiperheille vastapäivään kierrosta eli oikeaa polkua parkkipaikalta suoraan Seikkailujen saarelle. Polku on helppokulkuisempi perheen pienimmille.

Luontopolku huipentuu Seikkailujen saarelle, jonne matkataan vetolossilla yli Iso-Mustan tumman veden. Vetolossin kantavuus on noin 700 kiloa. Ennen lossia on puuvaja. Ota saarelle mennessäsi kaiken varalta vähän polttopuita mukaasi puuvajasta.

Pyörä parkkiin, ajopuku päältä –  alta kuoriutuu kesäinen lenkkeilijä. Ajokengät korvataan maastokengillä. Osa takaboksiin ja osa pienellä vaijerilukolla pyörään kiinni. Pysyvät tallessa – jos ovat pysyäkseen?!

Saparo – tekolampi

Kierrän luontopolun myötä päivään – vasenta tiehaaraa. Noin 100 metrin päästä parkkipaikalta erkanee luontopolku metsään. Polun päässä on 1930-luvulla kaivettu tekolampi – saparo. Suomaa ajettiin hevosten vetämällä työreellä pelloille ravinteeksi. Lampi on ollut  halkaisijaltaan 40 metriä ja syvyydeltään 3 metriä.

Se oli nuorison suosima uimapaikka. Kylän emännät kävivät siellä pyykillä. Lammen rannalla oli myös sauna, johon vesi tuli painovoimalla. Lampi on ollut käytössä aina 1950-luvulle, minkä jälkeen siinä kasvatettiin kirjolohia. Lampea kiertää kapea nevareunus.

Saparolta polku jatkuu noin 10 vuotta sitten tehdyn aukkohakkuun keskeltä. Sitten alkaa jyrkähkö rinne ylös Rinteelän entisille tiluksille. Vastapainona pyörän satulassa istumiselle, nyt jalat, koko kroppa, keuhkot joutuvat ”töihin”.

Käenkaali eli metsäkäenkaali tai kansanomaisesti ketunleipä on monivuotinen, 5–10 cm korkea, hento ruoho, yleinen Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa
Saniaiset kasvavat usein metsien aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Suomessa esiintyy noin 40 eri lajia

Rinteelän tila

Alueen muinainen elämä esittäytyy mäen päällä ja ylärinteessä. Mäen päällä ja rinteessä on Rinteelän tila toiminut aina vuoteen 1954. Itse tilarakennukset ovat raunioituneet. Polun varressa olevat kivikasat ovat muisto alueen maanviljelystä.

Entisaikaan oli tapana kerätä kivet pellonreunalle kivikasoiksi.

Luontopolku jatkuu tilusmailta vanhan kuusimetsän läpi alas rinnettä. Metsämaisema vaihtuu suoksi. Suon reunasta kuljetaan pitkospuilla louelaavulle.

Louelaavu on ollut tyypillinen erämaa-ajan avotulimajoittumisen ratkaisu

Lossiranta –tuo elävästi mieleeni lapsuuteni ajat, jolloin kotiseuduilla ylitettiin vesiä kapulalosseilla. Autot ja matkustajat lautalle ja porukalla vedettiin ”kuorma” vastarannalle.

Lossin kantavuus on noin 700 kiloa. Saaressa on kaksoislaavu, tulisija, hella, huussi ja laituri. Laavulla mahtuu yöpymään 10 henkilöä.

Niin hiljaa lautta vie salmen yli

 

Jyväskyläläisiä nuoria houkutteli päiväretkelle alueen kaunis luonto,  rauha sekä yhdessäolo tutun porukan kanssa

”Päivätankkaukseni”: kahvi termarista, grillimakkara, voileipä ja banaani – edessä on reilun kilometrin kävely P-paikalle.

Lossilautalta palattaessa pitkospuut haarautuvat – oikeanpuoleinen reitti vie Rinteelän tien mäkimaisemien kautta P-paikalle. Vasemmanpuoleinen vie suoraan P-paikalle.
Muista tarkkailla myös mitä jalkojesi juuressa tapahtuu ja näkyy – tämä sisilisko lämmitteli auringonpaisteessa pitkospuulla – kesä tulee!
Heinä-elokuussa kypsyvät lakat sisältävät C-vitamiinia tyrnin jälkeen toiseksi eniten
Suokukka on turvesoillamme kasvava myrkyllinen varpu. Punertava kukka on kaunis ihmisen silmään. Se sisältää myrkyllistä andromedoksiinia
Metsäkorte, kasvupaikkana kosteat metsät, korvet, suonreunat
Metsätähti kasvattaa hennon, 5–20 cm korkean, kaljun ja useimmiten haarattoman varren. Se kukkii Suomessa touko-heinäkuussa

Päiväni Nyrölän luonnossa ja luontopolulla on päätöksessään – patikointi ja luontoihastelu tehty. Ajovarusteet päälle ja menoksi kotiin.

Sain kotimatkallani hetkeksi kaverin metsästä – jänis juoksi edelläni noin kilometrin verran 20 metrin etäisyydellä kaikessa rauhassa – pysähtyi ja vilkaisi taakseen hypäten sitten ojan yli metsään.

Hyväkuntoinen soratie on hyvä pyörällä ajella – maltti on kuitenkin paras valtti
Makee pitkä suora mäkinyppylöineen ja vielä asfalttipintainen

Kilometreissä mitattuna road trippini ei ollut pitkä. Pyörän selässä koin nautinnolliset mutkatiet. Luonnon siimeksessä tapasin uusia ihmisiä. Luonto ja moottoripyöräily saavat aina minut hyvälle tuulelle.

Teksti ja valokuvat © Jorma Ursin

Nyrölän luontopolun osoite: Sikomäentie 700, 41140 Jyväskylä.

Lähdeaineisto: Jyväskylän kaupunki/Nyrölän kyläyhdistys, opastetaulut, haastattelut luontopolun varrella