Onko Keurusselän kirkkaus ja järvimaiset maisemat maineensa veroisia, kuten kotiseutulaulussamme sanotaan? Matkani aikana ajelen kahdessa maakunnassa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.

Lämpömittari näytti jo + 29 ja iltapäivälle oli odotettavissa liki +33 tai rapiat enemmän. Kuumudesta ei kannata murehtia, koska kuumuus ei luita riko, vaan hallitsematon, liian kova vauhti.

Jokainen motoristi tietää, että yksi ajoreissujen suussa sulavimmista nautinnoista on jäätelö. Kuinka se voikaan maistaa niin jumalaisen hyvältä, söipä sen Jyväskylän, Korpilahden, Laukaan tai Keuruun satamassa.

Mankolan päivänkakkarat

Mankolan pelloilla kukkivat päivänkakkarat, jotka sopivat hyvin matkan alkuun. Ruokkeen tien kautta Vesankaan ikään kuin rauhallisen ajon opetteluna. Keuruu, Kolho, Mänttä-Vilppula, josta 58 tietä kohti Keuruuta. Auringonlaskuun oli vielä hyvin aikaa. Ennen Keuruuta käännyin kohti Koskenpäätä – tie 6046. Petäjävesi on sitten viimeinen stoppipaikka tällä erää.

Olin muutama päivää aikaisemmin ihastellut Palokassa Mankolan tilan päivänkakkaroiden peltoa. Siitäpä on hyvä lähteä liikkeelle

Keuruu

Keuruulla asuu noin 9500 ihmistä. Lisäksi siellä on runsaasti loma-asutusta. Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta. Kunnan pinta-alasta vettä on hieman runsas kymmenesosa. Suurin järvi on Keurusselkä ja siihen kuuluva Ukonselkä.

Ensimmäinen pysähdys Keuruun ABC:lle, salaattipöydän antimet, sopivan täyttävää eikä liian raskasta matkan alle. Tapaan pihlajavetisen motoristin. Ruokailun yhteydessä juttelemme ajamiseen liittyvät asiat. Hän kertoo mm. alueen porukka-ajeluista ja minne reissuja tehdään. ABC on suosittu paikka alueen motoristien ruokapaikkana. Nyt hän kertoo olevansa normaalilla kauppareissulla.

Kaikki on itsestä kiinni, voit elämästä nauttia ja tien päällä hengailla
Kaunis järvimaisema Lapinsalmen sillalta pohjoiseen
Keuruun vanha kirkko on rakennettu 1700 luvulla. Se toimii nykyisin museona
Keskikesän aika on tyypillistä, kun kaupungien ja kylien kadut täyttyvät on kauniista kukka-asetelmista
Aivan oikein, Siipirataskahvila, nyt nautitaan taivaallisen hyvästä reissujäätelöstä, Igmanin jäätelö aidolla vohvelilla.
Keuruun yksi erikoisuuksista on siipirataslaiva Elias Lönnrot, joka tuli kuin onnenkantamoisena kahvilan vieressä olevaan laituriinsa

Satamasta takaisin päätielle. Liikenneympyrän jälkeen tyypillinen keurusmainen järvimaisema.

Järvimaisema Melonlahdelle
Keuruun keskustan järvimaisemien keskeltä käännytään tielle 348 kohti Kolhoa ja Mänttä-Vilppulaa. Tie on varsin hyväkuntoinen, sopivasti mutkainen ja mäkinen
Kolhossa Keurusselkä ja Ukonselkä yhdistyvät. Kuvan maisema saarien lomitse avautuu Ukonselälle

Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungin keskustaajama Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien rajalla. Kaupungin yhdistyivät 2009. Mänttä on tunnettu taidekaupunkina ja yhtenä suomalaisen paperi- ja metsäteollisuuden kaupunkina joihin Serlachiuksen, joka on syntynyt Serlachiuksen suvun perustaman paperitehtaan ympärille. Nykyisin se kuuluu Metsä Groupiin. Serlachiuksen nimi näkyy edelleen lukuisina museoina.

Kunnan pinta-alasta lähes 20 % on vesistöä. Keskusta-aluetta hallitsee vedet sekä maisemallisesti suuri sähkölaitos. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä lisäävät keskuskadulla olevat kukkaistutukset.

Virtasalmi alittaa keskustan kadun. Taustalla massiiviset Mäntän Energiat laitokset

Tielle 58

Mänttä-Vilppulan keskustan jälkeen käännytään tielle 58 kohti pohjoiseen Keuruuta. Alkumatkalla tie kulkee metsäisten ja peltoisten alueiden keskellä, kunnes vasemmalla puolella tietä näkyvät Tiirinselkä ja Kaijanselkä ja oikealla puolella Ruokonselkä.

Martinniemen uimarannalla kesämatkailijat nauttivat varsin poikkeuksellisen lämpimästä vedestä
Pengertien jälkeen vasemmalla puolella Majaniemen kärjessä Vanhalaivuri tarjoaa varjoisan suojan nautiskella pikkulämpimistä, kylmistä juomista kuin kahvista.
Kurusta kotoisin oleva pariskunta on vaihtanut vanhan harrikkansa kolmipyöräiseen. Heidän kauppaotokset suuntautuvat säännöllisesti Keuruulle. Jälleen kerran todistettin motoristien ajamisen tarkoituksenmukaisuus: hyöty ja nautinto

Seuraava etatappi tie 6064

Majaniemen jälkeen hyväkuntoinen tie halkoo metsä- ja peltomaisemia. Järvimaisema tovin kuluttua pistää vasemmalta – Pöllinlahti. Seuraavana tielle 6046, kohti Koskenpäätä. Mukava tienpätkä ajella.

Sankka maitohormakasvusto ja vanha kaunis, jo käytöstä poisoleva tilarakennus Pohjoisjärven kylässä

Survosenkoski

Survosenkoski on Koskenpään kylän luoteispuolella sijaitseva 900 metriä pitkä koski. Se käsittää kaksi koskea ja vuollemaisen pienen kosken suvantoineen. Survosenkoskella ei näkynyt kalastajia. Kalastuslupien myynti on lopetettu useilla Keski-Suomen koskilla liian lämpimän koskiveden vuoksi.

Survosenkoski on osa Wanhan Witosen melontareittiä.
Virtalankoski sijaitsee 604 tien varrella. Tämä Keurusselkä kierros osoitti, että missä vain järviä, jokia, ihmiset ottavat kaiken irti vesinautinnoista.
Koskenpään Rantapirtti on on aina pienen pysähdyksen arvoinen – niin monien tiistaiajoen jäätelö- ja kahvikohde. Rantapirtti on myös Wanhan Witosen melojien suosiossa oleva taukopaikka

Petäjäveden kirkko

Kuvankaunis UNESCOn maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko henkii talonpoikien arjen tarinaa neljältä vuosisadalta. Sen rakensivat keskisuomalaiset talonpojat vuosina 1763-65.  Se on veistetty huikaisevalla tavalla kätkien sisäänsä elämän suuria tunteita.

Wanhan Wiitosen melontareitti ja seteliraha vuodelta 1909

Wanhan Wiitosen melontareitti on pituudeltaan 75 kilometriä. Reitti alkaa Petäjävedeltä ja kulkee Koskenpään, Jämsänkosken kautta Jämsänjokeen päätyen viimein Päijänteen Arvajalle.

Miten poliikka, suomalainen seteliraha ja keskisuomalainen maisema liittyvät toisiinsa?  Venäjän harjoittaman venäläistämispolitiikan vuoksi vuonna 1907 käynnistettiin suunnittelukilpailu uuden setelisarjan painamiseen. Suunnittelukilpailu ei johtanut toteuttamiskelpoiseen lopputulokseen.

Akseli Gallen-Kallelalta ja Eliel Saariselta pyydettiin ehdotukset setelisarjaan. Vain Saarinen jätti ehdotuksen, joka johti setelisarjan suunnitteluun. Setelissä on vuosiluku 1909. Setelit laskettiin liikkeelle vv. 2010-2013.

Eliel Saarisen kerrotaan soudelleen Ransuanniemessä etsimässä suomalaista kuva-aihetta ja kansallisromanttisia piirteitä. Setelin keskellä kuvattu järvimaisema on maalattu Ransuanniemestä. Näin sai vuosituhannen alkupuolella nimensä Petäjävedeltä Päijänteelle ulottuva melontareitti.

Rantapirtti on myös yksi Wanhan Witosen etappipiste. Valokuvissani oleva seteli on kuvattu Rantapirtissä. Harvoin kotiseudun kansallisromantiikka ja historia aukea näinkin yllättävästi.

Suomen Pankin 5 markan seteli vuodelta 1909

Viiden markan setelissä on kehänä kaloja.
Kalastaja soutuveneessä järvimaisemassa. Setelin alasta puolet on kalaverkkoa esittävä guilloche kuviointi (arkkitehtoninen ornamentti)

Petäjäveden sepänkulttuuri ja takomarkkinat

Kyläseppä kahvi- ja ruokapaikkana on motoristeille tuttu pysähtymispaikka.  Petäjävesi on tunnettu sepänkulttuuristaan ja kesäisistä takomarkkinoistaan.

Vehmas jokimaisema ja kivinen rautatiesilta on aina sykähdyttävä yksityiskohta maisemassa ilta-auringossa
Järvimaisema, Vähä-Vesanka

Keitelejärven kierros osoitti, että alueen järvien runsauden. Tiet kulkevat hyvin usein järvimaisemissa. Nautin kierroksesta huolimatta siitä, että ajo tapahtui koko ajan noin 30-33 asteen kuumuudessa. Pysähdyksiä, lepotaukoja ja vesitankkausia – reissini sujui hyvin. Samoin oli mielenkiintoista oppia jotain aivan uutta oman kotimaakunnan historiasta.

Valokuvat ja teksti © Jorma Ursin

Lähdeaineisto:

haastattelut matkan aikana, kuntien matkailuinfo, Wikipedia

SEURAA INSTAGRAMISSA: