Olen kulkenut Kirkkoniemen polkuja ensimmäisen kerran runsas kymmenen vuotta sitten. Viimeisten vuosien aikana olemme ystäväni kanssa kalastelleet mm. Kuusvedellä. Eräänä keskusteluaiheena on ollut mm. punamultahaudat ja Hartikan kirkko. Olemme veneilleet Sahinjokea pitkin ja pysähtyneet Kirkkoniemeen nuotiomakkaralle.

Nyt syksyllä 2021 kävin Kirkkoniemen nuotiopaikalla nauttimassa luontomaisemista ja nuotiomakkarasta, ruisleivästä ja termospullokahvista. Ihastellessani siellä alueen järvimaisemia mietiskelin aikaa, jolloin kirkkoväki souti kirkkoveneillään pitkin Lievestuoreenjärven, Kuusveden, Kynsiveden sekä Saraaveden selkiä Kirkkoniemeen.

Historiallinen Hartikka aukesi syksyisten käyntieni yhteydessä kirkkomaalla ja sen lähiympäristössä. Oppaanani oli Hartikan tilan isäntä Kari Rahkola.

Kirkkomaan edessä on pieni pysäköintialue. Kirkkomaan ympärillä kiertää kevytrakenteinen lauta-aita. Porttina ovat massiiviset kivipaadet sekä metallinen portti.

Hartikan kirkkomaan takorautainen portti on vuodelta 1939

Mahdollinen asehuoneen sijainta

Astelen Hartikan tilan isännän Kari Rahkolan kanssa kirkkomaalle. Heti kirkonportin jälkeen olevien kivien sijainti ja muoto viitannee siihen, että ne voisivat olla erillisenä sijainneen asehuoneen perustuskivet, kertoo Kari Rahkola. Muinoin kirkkoväki kulki pitkin saloja aseet mukanaan petoeläinten varalta. Aseet jätettiin asehuoneeseen jumalanpalveluksen ajaksi.

Asehuoneen oletettu sijainti ja perustuskivet

Hartikan kirkkorakennus

Piha-alueella on kellotapulin edessä muistolaatta, jossa todetaan Laukaan ensimmäisen kirkon sijainneen tällä paikalla.

Ajoituksen perusteella kirkon rakennuspuut on kaadettu välillä vv. 1589-1591, mikä tukee olettamusta kirkon rakennusvuosista vv. 1589-1592 noin 150 metriä etelään Kirkkolahden suvannon rannasta luonnonkauniin harjun itärinteelle.

Kirkko valmistui v.1593 ja sai myöhemmin nimekseen Hartikan kirkko, Hartikan Torpassa asuneen seppä Hartwickin sukunimen suomennoksen mukaan. Laukaa erosi omaksi kunnakseen Rautalammin mahtipitäjästä v. 1593. Tästä johtuen kyseinen vuosi on Laukaan kunnan ja seurakunnan syntyvuosi. Hartikan puukirkko jäi pois käytöstä, kun seurakunnan toinen kirkko valmistui v. 1685 Laukaan keskustaan Pellosniemeen. Vanha Hartikan kirkko oli pystyssä vielä v. 1750.

Pohjoissivustan itäpäässä on  ollut 3x 2,5 m:n sakaristo. Eteläsivustan länsipäässä 3,5 x 4 m:n eteis- ja mahdollinen asehuone. Asehuoneen sijainnista on kaksi erilaista arviota.

Kari Rahkola, Hartikan tilan isäntä näyttää kirkon kuistin kulman linjauksen

Sakaristo on ollut pohjoissivustan itäpään ulkonemassa (3 m x 2,5m).  Kuorin pohjakivet voi löytää kirkon itäpäästä.

Hartikan kirkon ulkoasun ja pohjapiirroksen ennallistus perustuu kaivaustutkimukseen vuodelta 1955 sekä käsitykseen kirkkojen ulkonäöstä.

Pohjapiirros, piirros Atso Kena. (kuva: Laukaan seurakunnan kirkkomuseo). Ei tiedetä varmuudella, onko asehuone sijainnut kirkon eteläsivulla vai erillisenä asehuoneena portin läheisyydessä
Käsitys kirkon ulkonäöstä, piirros Atso Kena (Laukaan seurakunnan kirkkomuseo)

Alttari

Kirkkomaalla on puinen risti ja alttari. Alttari sijaitsee samalla paikalla kuin se aikanaan on ollut kirkossa. Hartikan kirkkomaalla järjestetään jumalanpalvelukset yhtenä kesäsunnuntaina ja jouluaattona.

Alttarin edessä oleva kivi on alkuperäisen alttarin perustuskivi
Kirkonkello katoksineen otettiin käyttöön Laukaan 400 vuotisjuhlan yhteydessä 15.8.1993 marttojen organisoiman keräyksen varoin
Kellon on valanut lapualainen kellontekijä Jussi Somppi on valanut 30 kg painavan kirkonkellon. Sen sisässä ovat sanat: “Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala”

Hartikan kukko

Kirkon esinelöydöistä arvokkain oli kirkon tuuliviirillinen, raudasta taottu harjaristi. Ristin keskikohtaan on kierretty vapaasti liikkuva tuuliviirin varsi, johon on kiinnitetty liikkuva viirinä toiminut linnun kuva – Hartikan kukko. Hartikan ristiä käytetään edelleenkin Laukaan seurakunnan symbolina.

Hartikan kukko (Laukaan seurakunnan kirkkomuseo)

Säilyneitä hirsirakenteita

Hartikan kirkosta on säilynyt pala seinähirttä, jota säilytetään seurakunnan kirkkomuseossa. Kirkon luoteisnurkan kuutta salvoshirsikerrosta säilytetään Hartikan kirkkomaalla lukitussa suojakatoksessa. Kirkon hirsinurkkaus on Keski-Suomen vanhin puurakennusten jäännös.

Huolimatta, että Hartikan kirkko raunioitui vuosisatojen kuluessa, se säilyi käyntikohteena. Osoituksena ovat matkailijoiden merkinnät raunioituneisiin hirsiseiniin. Laukaan kirkkomuseossa olevasta hirrestä löytyy merkintöjä sekä kaiverruksia 1800-luvun jälkipuolelta.

Hartikan kirkon seinähirsi, mihin on koverrettu nimiä/nimikirjaimia (Laukaan srk:n kirkkomuseo)
Kirkkomaalla olevassa varastossa säilytetään kolmea hirsikerrosta

Haudat kirkkomaalla ja lähiympäristössä

Kirkon alla on ollut useita hautoja. Kirkkomaan sisällä ja nykyisen aidan ympäröivillä kunnailla on monen 1500- ja 1600-luvuilla eläneen laukaalaisen viimeinen leposija.

Kirkkomaalla oleva hautapainanne

Puolustuksellinen suoja

Hartikan rakentamisen aikaan elettiin Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisen sodan ja nuijasodan aikaa. Lisäksi eri heimojen välillä käytiin kahnauksia; savolaiset, hämäläiset ja paikalliset. Alueelle rakennettiin myös puolustuksellinen suoja. Matkaa kirkkomaalle on vajaa 100 metriä.

Etualalla on oletettavasti kulmatolpan painanne sekä ylös mäkeä nousevassa rinteessä on havaittavista perustukseen tai rakenteeseen liittyvä harjanne.

Mitä Hartikan kierros opetti

Hartikan kirkon jäännöksiä voidaan pitää ainutlaatuisena hävinneiden puukirkkojen jäännösten joukossa. Hartikan kirkko on varhaisempia reformaation jälkeisiä puukirkkoja. Vanhin puukirkko on Helsingin Vanhankaupungin kirkko vuodelta 1553.

Nykyinen ympäristö on vakiintunut viimeisen sadan vuoden aikana metsäiseksi alueeksi, jotta kohteen historiallinen luonne ja paikan arvostuksen kokeminen turvataan.

Lisäksi kirkon raunioiden ympärillä on esihistoriallinen pyyntikuoppa-aluekokonaisuus, joka ulottuu pohjois-eteläsuunnassa melkein Hartikan Torpalta Kirkkoniemen kärkeen ja Kirkkosaareen.

Maallikon silmin hautakuoppia ja pyyntikuoppia on vaikea erottaa. Kirkkoniemen retkeilyalue on suosittu jo nykyisellään. Uskon, että alueen virkistyskäyttö tulee jopa lisääntymään tulevina vuosina. Esitän, että alueen esihistoriallista informaatiota lisättäisiin, laittamalla sään kestäviä informaatiotauluja muutamaan läheisyydessä olevaan hautakuoppaan ja pyyntikuoppaan.

Kirkkoniemi on kaunista aarniomaista harjumetsää ja suosittu retkeilykohde. Niemen pohjoiskärjessä on laavu, jossa voi myös yöpyä, kaksi nuotiopaikkaa, ulko-wc sekä puukatos. Kirkkoniemi on Laukaan kunnan ensimmäinen luonnonsuojelualue vuodelta1955.  Retkeilyalueen hoidosta vastaa Metsähallitus.

Teksti ja valokuvat © Jorma Ursin

Lähdeaineisto: Laukaan seurakunta/info, Tarvaalan kyläyhdistys ry/info, haastattelut: Laukaan seurakunta/kirkkomuseo, Hartikan tilan ranta-asemaavan ehdotusvaihe 30.11.2020/Laukaan kunta, Kari Rahkola/Hartikan tila, Laukkavirta

Hartikan kirkon osoite: Hartikantie 44, 41325 Laukkavirta

Sijaintikoordinaatit: N=6917837.278, E=451383.872 (ETRS-TM35FIN)