Kööpenhaminan sorsia vierailulle Jyväskylään
Värimuunnossorsat ovat ihmetyttäneet ohikulkijoita tammikuussa 2026 Rauhalahden voimalan lauhdevesialtaassa. Ohikulkevien ulkoilijoiden kännykät napsivat kuvia erikoisen värisestä sinisorsasta. Värimuunnossorsia oli tammikuussa 4 koirasta ja 4 naarasta.
Näma värimuunnossorsat tunnetaan nimellä Kööpenhaminan sorsa (Anas platyrhynchos). Se ei ole virallinen, itsenäinen laji, vaan sinisorsan poikkeavan värinen muoto.
Värimuunnospopulaatio
Sinisorsalla on runsaasti poikkeavia värimuotoja. Suurissa sinisorsaparvissa on usein joku tällainen poikkeavan värinen sinisorsa.
”Kööpenhaminan sorsa” on tunnettu paikallinen värimuunnospopulaatio Kööpenhaminan kaupunkialueella. Siellä näitä sorsia on ns. pullasorsina tuhansia. Nämä värimuunnossorsat käyttäytyvät ja pariutuvat normaalisti sinisorsienkin kanssa. Suomessa tavatut Kööpenhaminan sorsat ovat tänne harhautuneita – naaraat lähtevät ja koiraat seuraavat ”salamana perässä” naaraiden perässä.
Kööpenhaminan sorsan tunnusmerkit
Koiraan tunnusmerkkejä ovat valkoinen rinta, kaula tai laajempia valkoisia alueita siivissä, tyypillinen vihreän hohtoinen pää, ruskeahko höyhenpeite. Koiraalla on myös suomalaiselle sinisorsalle tyypilliset kiehkuraiset koristehöyhenet pyrstössä.
Naaraalla tunnusmerkkinä ovat valkoinen rinta ja vaaleat raidat tumman ruskeassa höyhenpeitteessä.
Kööpenhaminan sorsan koiras ja naaras ovat samankokoisia ja muotoisia kuin suomalaiset sinisorsat. Kööpenhaminan sorsat ovat usein kesympiä ja sopeutuneet hyvin kaupunkiympäristöön.
Kööpenhaminan sorsan alkuperä
Kööpenhaminan sorsan alkuperästä ei näytä löytyvän suoraa tietoa kirjallisuudesta. Aihe liittynee paikalliseen kulttuuriin tai urbaaniin legendaan, jota ei ole tallennettu tieteelliseen tai edes yleiseen kirjallisuuteen.
Citysorsat ihmisen aikaansaannos
Rauhalahden voimalaitoksen lauhdevesiallas sinisorsineen on tuttu hyvin monille jyväskyläläisille. Jyväskylässä sorsien kaupungistuminen alkoi jo 40-50-luvulla. Jyväskylän populaatio tunnetaan nimellä Tourujoen sinisorsat. Nämä citysorsat eivät enää ymmärrä muuttaa pois. Jyväskylässä on talvehtinut enimmillään jopa 900 sorsaa.
Citysorsat ovat ihmisen aikaansaannos. Sorsien muuttohaluttomuus juontaa lähinnä ihmisen halusta ruokkia sorsia kesäisin mökeillä ja kaupunkien vesistöillä. Nyt on ihmisen vastuu pitää sorsista huolta talvellakin. Vahinko on tapahtunut vuosikymmeniä sitten.
Sorsat muodostava parin yhdeksi kaudeksi
Sinisorsien pariutumisaikaa on talvi. Sinisorsakoiraat saavat juhlapukunsa syksyllä. Talvi on hyvää aikaa katsella sopivaa kumppania.
Sinisorsat ovat innokkaita parittelijoita. Yhden naaraan kimpussa saattaa olla jopa kymmeniä koirasta. Lintuharrastajien keskuudessa tälle on oma nimensä: ”joukkoraiskaus”.
Kesän lähestyessä sorsat lähtevät voimalaitoksen lauhdevesialtaalta. Pariutuneet sorsat leviävät ympäri Jyväskylää pesimään. Suuri joukko sorsista palaa syksyllä lauhdevesialtaalle. Sorsat ovat ns. kausimonogaameja, eli muodostavat parin vain yhdeksi kaudeksi kerrallaan.
Onko kuiva leipä ja pulla haitaksi sorsille?
Voimalaitoksen lauhdevesialtaiden sorsien ruokinnasta vastaa Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdys ry. Yhdistys huolehtii sorsien ruokinnasta päivittäin. Kun ”ruoka-auto saapuu, sorsat ”sekunnissa” ovat ruokintapaikalla. ”Matti-myöhäiset” tulevat lentäen. – Ruokaa annetaan vain sen verran mitä ne syövät kerralla. Jäämät voivat houkutella mm. rottia paikalle.
Sorsien luontainen ruokavalio on monipuolinen. Ne syövät muun muassa vesikasveja, hyönteisiä, etanoita ja pikkukaloja. Ihmisen ”pullaruokinnasta” linnuille voi kehittyä liikapainoa ja puutetta tärkeistä ravinteista. Kuivan leivän, pullan ja muun makean syöttäminen voi johtaa sorsien terveysongelmiin. Lisäksi sorsat ”pullaruokinnalla” unohtavat luonnollisen ravintoetsinnän. Eläinsuojeluyhdistys ohjeistaa ruokkimaan sorsia kauralla ja pilkotulla vaalealla leivällä.
Sorsien ruokinta on eläinsuojelutyötä
Eläinsuojeluyhdistys suorittaa talviruokinnan täysin vapaaehtoisten voimin. Eläinsuojeluyhdistys toivottaa lämpimästä halukkaat vapaaehtoiset ruokintatoimintaan. Yhdistys toivottaakin vapaaehtosia: ”Tule mukaan ruokintarinkiin”.
“Tule mukaan ruokintarinkiin”
Valokuvat ja teksti © Jorma Ursin.
Kuvien käyttö ilman lupaani kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.
Lähdeaineisto: BirdLife Suomi, Suomen Luonto, Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry
SEURAA INSTAGRAMISSA:
