Pyhälle Laurille omistettu Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin. Kirkko mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1382. Kirkko on omistettu Pyhä Lauri eli diakoni pyhä Laurentius kuoli marttyyrikuoleman.
Maalaukset lahjoituksena
Kirkon maalaukset ovat peräisin 1500-luvun alusta. Maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme merkittävimmistä kulttuurimuistomerkeistä. Raaseporin käskynhaltijana vuosina 1490-1513 toimineen Tönne Erikinpoika Tottin arviodaan lahjoittaneen maalaukset Lohjan Pyhän Laurin kirkolle.
Kellotapulit
Kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen, puuosat on tehty rakennusmestari Johan Friedrich Schultzen johdolla 1741. Kelloista vanhin on valmistettu 1500-luvun lopulta Tallinnassa, suurin kello on valmistettu Lohjalla1624 ja pienin Tukholmassa 1740.
Alttaritaulu
Pohjoisseinällä oleva Margareta Capsian maalaaman alttaritaulun lahjoitti kirkkoherra Arctopolitanus seurakunnalle 1738.
Saarnastuoli
Lohjan Pyhän Laurin saarnastuolin on suunnitellut Jean Wiik, ja se valmistui 1845. Myös kirkon seitsenhaarainen kynttilänjalka on hänen lahjoittamansa. Saarnastuoli on ainoa kirkon 1800-luvun sisutuksesta jäljelle jäänyt esine.
Ulkosaarnastuoli
Monissa Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä luettiin myös maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.
Al secco-tekniikka
Kirkkoon tulija pysähtyy heti sisälle astuessaan poikkeuksellisen ihastuttavasta näkymästä. Kirkko itsessään on vanhempi kuin maalaukset. Laurin kirkko koristeltiin alunperi 1500-luvun alussa ns. al secco-tekniikalla eli suoraan pinnalle maalaamalla.
Opit kirkkomaalaukseen Ruotsista
Maalaria tai maalausryhmää ei tunneta nimeltä. Tyyliseikkojen perusteella on päätelty, että ryhmän johtaja olisi ollut Keski-Ruotsissa vaikuttaneen Albertus Pictorin opissa. Maalauksissa näkyy myös suomalaisuus. Aatami ja Eeva on verhottu suomalaiseen saunavihtaan – Lohjalla ei tiedetty silloin, miltä viikunanlehti näytti.
Syntinen ateria
Oheisessa holvin osakuvassa leipä ei ole länsisuomalaista hapanta reikäleipää, vaan esikuvana on mannermainen hiivalla nostettu tuorelimppu. Paholaiset osallistuvat tähän syntiseen ateriaan.
Eteläinen sisäänkäynti
Etelästä astellaan kirkkomaan halki upeaa vanhojen lehmusten varjostamaa kujaa kohti asehuonetta.
Esteettömyys
Kirkossa on pyritty esteettömyyteen, mutta rakennuksen ikä tuo haasteita. Esteetön kulku kirkkoon on Sibeliuksenkadun puoleisesta portista ja ovesta.
Kirkossa on kahdet urut ja flyygeli. Tilaan mahtuu istumaan noin 550 henkeä.
_________________________________
Teksti ja valokuvat © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaani kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.
Lähdeaineisto: Museovirasto, Lohjan seurakunta, Lohjan seurakunta/Lohjan kirkko: rakennushistoria, maalaukset ja sisustus.
SEURAA INSTAGRAMISSA:
