Petäjävesi kutsuu Tampinkierrokselle
Mahtavaa, että olet varannut aikaasi Teerijärvensuon luonnonsuojelualueen noin 3.5 kilometrin luontolenkille. Luonnonsuojelualue on yhteensä noin 34 ha. Teerijärvensuolla on tehty Suomen Aktatemian rahoituksella kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä teerien soidinkäyttäytymisestä, parittelukäyttäytymisestä ja kumppanin valinnasta.
Kierrä Tampinkierros myötäpäivään
Kierros alkaa pitkospuita pitkin suokannaksen yli. Pitkä ja sateinen syksy 2022 oli pitänyt huolen, että suoalueilla oli paljon vettä eikä pahemmin pitkospuilta kannattanut poiketa. Myös keväisin sulamisvesien aikaan kannattaa varautua kumisaappain tai vedenpitävillä kengillä.
Polun opasteet
Polun varrella kuljet halki moni-ilmeisen suo- ja järvialueen halki. Opastauluista saat tietoa alueen luonnosta, metsän- ja riistanhoidosta, luonnonsuojelusta. Puolivälissä luontolenkkiä Teerijärven rannalla on nuotiopaikka ja laavu. Upea paikka auringonlaskun ihasteluun. Kesäinen pulahdus Teerijärveen uimaan virkistää niin mieltä kuin kroppaakin.
Kierrä Tampinkierros myötäpäivään
Kierros alkaa pitkospuita pitkin suokannaksen yli. Pitkä ja sateinen syksy 2022 oli pitänyt huolen, että suoalueilla oli paljon vettä eikä pahemmin pitkospuilta kannattanut poiketa. Retkelle kannattaa varautua kumisaappain tai vedenpitävillä kengillä.
Nevan luontoa
Kierroksen alussa avautuu Teerijärvensuon laajin avosuo-osa. Sitä ilmentää erityisesti jouhisara. Nevanosa on kasvistollisesti karu. Silmiinpistävää on keskiosan aapasuoluonteisuus. Viettosuunnan voi todeta tummasta valuvesijuotista, jota pitkin keväiset sulamisvedet virtaavat suon laidoilta keskialueille. Teerijärven suo ei ole vain alavaa aapasuota. Suonlaiteella on näkyvä kohoreunus, joka ilmentää keidassuonluonnetta.
Nevan linnusto
Runsaimmillaan linnusto on kevätmuuton aikaan. Soitimella olevien teerien seassa voi nähdä kahlaajia ja kurkia. Muuttokausi on lyhyt. Sen jälkeen suolla kaikuu vain metsä- ja niittykirvisen, keltavästäräkin varoittava ääntely. Siellä voi kuulla myös kapustarinnan haikean vihellyksen.
Valonraitoja, kuurankukkia ja c-vitamiiniannos
Suokannaksen jälkeen lähestytään pientä mäkistä osuutta. Syksyisin aurinko paistaa iltapäivällä matalalta. Suolle syntyy ”valonraitoja” Auringonsäteet valaisevat jopa yksittäisiä syksyisiä kuurankukkia ja suon marjoja – metsäsaarekkeen lähestyessä löysin pienen pakkasen makeuttamia lakkoja ja karpaloita – päivän c-vitamiiniannos oli saatu.
Teerien talviruokinta
Tavoitteeni oli käydä samalla myös seurantakojulla. Suolla on nyt niin paljon vettä, ettei piipahdus kojulle ollut nyt järkevää. Petäjäveden Erämiehet ry on toteuttanut Teerijärvensuolla teerien talviruokintaa vuodesta 1976 lähtien. Ruokintapaikan vaatimattomassa kojussa ovat vierailleet monet alan tutkijat.
Lintuja talviruokinnalla
Teeret ilmestyvät ruokinta-automaateille auringonnousun aikaan pariksi tunniksi. Usein myös iltapäivällä. Teeri syö kauraa päivittäin noin 100 g. Keltasirkut, punatulkut ja närhet saavat myös oman osansa. Ruokintapaikka houkuttelee myös keväisin kanahaukkoja. Ne ovat merkittävimpiä aikuisten teerien saalistajia soidinaikana keväällä.
Teerien soidin
Keväällä teeri on Teejärvensuon näkyvin ja kuuluvin lintu. Pulputus kuuluu kilometrien päähän. Soidin tapahtuu aina avoimella paikalla. Teerijärvellä soidin huipentuu yleensä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Naaraat vierailevan kukkojen luona parittelemassa ns. naaraviikolla.
Naaraat vaativia
Naaraat ovat vaativia valintansa suhteen. Huippukukolla pitää olla ehjä- ja komeapyrstö ja sen pitää olla yleensä soitimen aktiivisin. Teeri on sukukypsä jo vuoden ikäisenä, mutta huippukukot ovat yleensä 2-3 vuotiaita. Kaikki naaraat käyvät parittelemassa. Pesintä tapahtuu noin 3 km säteellä suosta. (arkistokuva)
Kallioinen luonto ei kestä kulutusta
Kallioinen luonto on ravinteiden puuttuessa hyvin karua, mutta samalla myös kaunista. Kasvit kiinnittyvät löyhästi. Tällä alueella esiintyy kanervaa, puolukka, variksenmarjaa, ja erityisesti sammalta sekä jäkälää. Se mikä kerran tuhoutuu, uudistuu hyvin hitaasti.
Korven luontoa
Nyt olet Teerijärvensuon vähälukuisimmalla tyypillä – oikeasti olet korvessa. Useimmiten korpi sijaitsee soiden laitamilla, kun ohutturpeinen suo vaihtuu vaiheittain kivennäismaaksi. Tällä alueella alkuperäinen mustikkakorpi muuttuu kuivemmaksi vanhan ojituksen vaikutuksesta. Aiemmasta rämevaiheesta täällä tavataan vielä suopursua.
Kuivahkoa kangasta
Korpimaisemien ja pitkospuiden jälkeen saavut kuivahkolle kangasalueelle. Varpukasvillisuus on runsasta; puolukka, mustikka, kanervat sekä puulajina yleisimmin mänty. Myös alakasvustona voi esiintyä kuusi. Lintulajeina tyypillisimmillään ovat leppälinnut ja metsäkirviset.
Suon ja järven linnustoa
Suon linnusto tulva-aikoja lukuun ottamatta varsin vähälajinen. Kesäaikana hyttyset ja paarmat surinan rikkovat mm. valkoviklon, kapustarinnan, vihellysmetsäkirvisen, keltavästäräkkien varoitukset tai riekon käkätys. Kurjet tepastelevat suolla. Selkä- ja kalalokit ja tiirat sekä vesilinnuista sinisorsa, tavi, telkkä ja kuikka ovat tavanomaisia. Samoin joutsen vierailee järvellä.
Teerijärvi
Teerijärvi (30 ha, merenpinnasta 130 m) on Pirttijoen vesistön latvaosan järvi. Vesistön ylimmästä Saloisjärvestä vesi laskee Saarijärven ja Oratin kautta Teerijärveen, Tampinpuroa pitkin Mustajärveen ja Pirttijokea pitkin kohti Jämsän reitin Suolivettä, Päijännettä ja Kymijokea.
Metsän luontainen kehitys
Metsän luontainen kehitys alkaa myrskytuhojen tai metsäpalojen jälkeen. Alkuvaiheessa kasvillisuuteen sitoutuneet ravinteet vapautuvat maaperään. Maaperän vesitalous muuttuu, valoisuus lisääntyy ja lämpöolot muuttuvat. Heinät ja ruokovartiset levittäytyvät alueelle. Pensavaiheessa alkavat lehtipuut ja pensaat varjostavat heinikkoa. Lehti- ja sekametsävaiheessa lepää, haapaa ja koivua esiintyy runsaasti. Sitten kuuset valtaavat alaa ja varjostavat alla olevaa kasvillisuutta. Havumetsässä on vähän valoa ja kasvillisuus jää niukaksi.
Rämeen luontoa
Teerijärvensuolle tyypillistä ovat rämeet. Kasvustona tupasvilla, suokukka, muurain. Sammalkerros muodostuu rahkasammalesta, vähäisessä määrin punarahkasammalesta ja mättäillä ruskorahkasammal. Rämeiden linnusto on varsin niukkaa.
Tuuli tuo nuotiosavun tuoksun
Rämeen jälkeen maasto kuivuu. Tuulen suunta on sopivaa ja nuotion savun tuoksu kertoo edelläni kulkeneiden patikoijien pysähtyneet tulille. Tapaan muuramelaispariskunnan, jonka kanssa tovin istumme nuotiolla ja vaihdamme kuulumisia.
Teerijärvi
Nuotiotulilla istuskellessani aurinko lähestyy Teerijärven vastarannan puiden latvoja. Paikka on upea auringonlaskun ihasteluun. Rohkea pienen pulahduksen tekee syksymmälläkin. Kesäisin Teerijärvi antaa upean elämyksen pulahtaa virkistävälle uintihetkelle.
Tampinpuro
Luontopolun nimi juontuu Tampinpurosta. Olin ylittänyt ennen taukopaikkaa puron jo kerran. Sana tamppi merkitsee patoja, joilla yhdessä perkausten kanssa helpotettiin aiemmin puutavaranuittoa. Koskipaikat on ruopattu metsänhoidollisin perusten ränneiksi 1960-luvulla. Tällöin Teerijärven pinta laski nykyiselle tasolle.
”Juopunut metsä”
Viimeinen kilometri kuljet suon pohjoispuolella – väliin lyhyitä pätkiä pitkospuita, enimmäkseen kuivaa metsäpolkua. Kohtaat paikan missä männyt ovat ”mutkilla”. Paikka on nimetty ”Juopunut metsä”. Mutkille kasvanut metsä johtunee lumen painosta, istutusvirheestä, roudasta, sienitaudeista tms (arkistokuva v.2020).
Aurinko laski mailleen
Upea Tampinkierros. Lyhyellä noin 3,5 km mittaisella luontopolulla saa poikkeuksellisen hyvän käsityksen erilaisista suotyypeistä, metsistä, alueen kasvillisuudesta, eläimistä ja linnuista. Näin auringonlaskun. Istuskelin kalliolla ja katselin pimenevää suota. Hämärältä suolta kuului läiskyvää ääntä. Vetisellä suolla asteli raskain askelin hirvinaaras vasansa kanssa. Kulkivat omia polkujaan. Ihmettelevät ihmistä, joka on tullut niiden valtakuntaan. Luonto yllätti minut jälleen – tämä hetki oli marraskuisen Tampinkierrokseni ikimuistoisin.
Teksti ja valokuvat © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta
Lähdeaineisto: Petäjäveden kunta, polkuopasteet
SEURAA INSTAGRAMISSA:
