Opasviitta osoittaa kirkkomäelle. Synninpolku, lähden kulkemaan siitä kohti kirkkoa. Polku vain jyrkkenee, mutta matka jatkuu. Hartiani alkavat painuvat etukumaraan, pääni painuu alas. Jalkani painavat kuin synti. Toivoin anteeksiantoa synneilleni jo matkani varrella.
Synninpolku
Kuvatessani Kotiseutumuseon katoksessa olevaa kirkkovenettä, polkua astelee alas mieshenkilö. Pysäytin hänet kysyen: ”Oletko Korpilahtisia? Minulla on muutama kysymys tästä Synninpolusta. Hän vastasi naurahtaen: ”Kyllä olen korpilahtinen, olen Korpilahden pappi Antti Koivisto”. Olisinko paremman oppaan kysymyksilleni saada?
Antti Koivisto kertoo, että Vespuolelta, Päijänteeltä, ties mistä tultiin sanaa kuulemaan, tultiin satamaan. Satamasta kuljettiin nykyisen sankarihautausmaan kulmalta ylös kirkkomäelle.
Polun syntyhistoria
Seurakuntalaisille sanan kuuleminen, syntien tunnustaminen ja anteeksi saaminen oli tärkeä asia. Näin hiekkapolku sai nimensä, Synninpolku
Toinen totuus nimelle on, että miehet eivät jaksaneet istua kirkossa ja kuulla sanaa. He livahtivat ulos kirkosta. He palasivat satamaan pelaamaan korttia ja ottamaan väkiviinaryyppyjä. Antti Koivisto hymyilee lausahtaessaan: ”Kumpi on oikea tosi, riippunee kuulijasta.”
Kiviaidan kivet
Tuula Liukko Kotiseutuyhdistysestä kertoo, että tällä alueella on ollut kaksi kirkkoa. Vuonna 1846 rakennettuun kiviaitaan on käytetty osittain entisten kirkkojen kivijalkakiviä.
Korpilahden ensimmäiset kirkot
Korpilahden ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyisen sankarihautausmaan paikalle 1600-luvun lopulla. Se oli vaatimaton kirkkotupa, jonka rakentamisvuotta ei tarkalleen tiedetä. Kirkonkello on otettu käyttöön vuonna 1701.
Edelleen käytössä oleva kirkonkello on kutsunut korpilahtelaisia kirkkoon Jumalan sanan kuulemiseen yli 300 vuoden ajan.
Samalla paikalle rakennettiin 1750 luvulla toinen kirkkorakennus. Siitä on jäljellä muistona vuonna 1777 valmistuneen kirkkotapulin alaosa. Se on toiminut myöhemmin viljamakasiinina. Nykyisin se on kotiseutumuseo.
Kirkkovene
Museo
Kotiseutuyhdistys ylläpitää Kotiseutumuseota, missä voi tutustua Kotiseutumuseolla on mm seuraaviin osastoihin: Elämään Päijänteen rannoilla, puutöihin, liikenteeseen, maitotalouteen, maanviljelyyn. Kotiseutumuseon yläkerrassa ovat esillä naisten työt, nahkurinvälineet, miesten työt sekä Seurakunta.
Kotiseutuarkistoa säilytetään entisen Pohjois-Päijänteen Osuusliikkeen alakerrassa Martinpolulla.
Korpilahden komea kirkko
Nykyinen kirkko on lähes 200-vuotias. Vuonna 2018 valmistuneessa saneerauksessa kirkon ulkonäkö palautettiin mahdollisimman tarkkaan alkuperäiseen asuun. Tornin näköiskellotaulut ja taidokkaat koristukset tuotiin pellitysten alta esiin.
Kirkkosali
Kirkkosali palautettiin arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan asuun. Mustat ovet ruusukkeineen, kaunis alttarikaide, punaiset lattiat, marmorointimaalauksin koristellut seinien alaosat, sisäkupolin kullattu aurinko jne. luovat kirkkosaliin juhlavan vaikutelman.
Kotiseuturunoilija ja säveltäjä
Paluumatkallani pysähdyn tunnetun keskisuomalainen kotiseuturunoilijan ja säveltäjän Martti Korpilahti (1886-1938) muistomerkille, joka sijaitsee Synninpolun puolivälissä. Muistomerkissä on hänen sanansa: “En synnyinseudulle tiedä vertaa.”
Keski-Suomen kotiseutulaulu
Martti Korpilahti toimi Jyväskylässä koulun opettajana ja johtajana. Hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sanoittajana ja Mieskuoro Sirkoissa kuoronjohtajana. Tunnetuin hänen sanoittamistaan lauluista on Keski-Suomen kotiseutulaulu, Männikkömetsät ja rantojen raidat.
Tunnetuimpia hänen joululaulusuomennoksia ovat ”Sylvian joululaulu” ja ”Heinillä härkien kaukalon”.
Sataman suosio
Korpilahden Satama on palkittu vuoden vierassatamana 2006 ja Ankkuripaikkana Pohjois-Päijäteellä 2019. Sataman alue on viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka lasten leikkialueineen ja erilaisine tapahtumineen. Satama-alue on veneilijöiden, moottoripyöräilijöiden ja matkailijoiden suosiossa.
Satamakapteeni
Synninpolku johdattaa minut alas satamaan nauttimaan pienen huikopalan kuten ennen vanhaan mutta ilman konjakkia. Ravintolassa on musta Synninpolku-opaste, joka osoittaa salissa ruokalistaan.
Lounas tarjoillaan puolen päivän kahta puolta. Lounasajan jälkeen saa vain pizza. Kahvilatuotteita saa koko aukioloajan. Keittiö sulkeutuu noin 1 h ennen ravintolan sulkemisaikaa. Varmista kausittaiset ruokalistat ja aukioloajat Satamakapteenin omalta kotisivulta
Höyry-galleria
Satamaa hallitsee 2-kerroksinen tiilirakennus. Siinä sijaitsee emaloija Ulla Huttusen ja puuseppä Arto Salmisen myymälä ja taidegalleria. Taidegalleriassa vaihtuvat kuukausittain taidenäyttelyt. Höyry-Galleria on saanut nimensä höyrysahalta. Tiilinen rakennus on ollut sahan voimalaitos ja punainen puurakennus on ollut puuvarasto.
Höyry-galleria tarjoaa kävijöilleen kaunista suomalaista muotoilua ja käsityötaitoa paikallishistoriaa unohtamatta. Galleria-kaupassa ovat esillä mm. Ullan ja Arton Emalipuu-tuotteet sekä ainutlaatuinen valikoima suomalaisia taide- ja käyttöesineitä.
Höyry-galleria on avoinna ympäri vuoden. Tarkista Höyry-gallerian vaihtuvat näyttelyt ja aukioloajat.
Höyry-galleria on korpilahtinen erikoisuus, jota ei voi jättää kokematta. Vapaa pääsy – tutustukaa Höyry-Galleriaan ja Emalipuu-kauppaan.
Kuvakooste satamasta
Sataman alueen kolme punatiilirakennusta
Ensimmäisessä tiilitalossa, nimeltä Viilahuone, toimii teatteriesityksen aikaan kahvio ja WC.
Toisessa tiilitalossa toimii Korpilahden teatteri. Kesän 2023 ohjelmistossa oli kaksi näytelmää, koko perheet näytelmä Pieni Arthur ja aikuisten hulvaton komedia Kolmen Kimppa.
Kolmannessa punatiilitalossa toimiva Takomo Routarauta on yhden sepän yritys. Routarauta suunnittelee ja valmistaa raudasta valmistettuja tuotteita asiakkaan tarpeisiin.
Vanha mylly
Myllylaaksoksi kutsuttu ympäristö on rakennuksineen kaunista Korpilahtea, kulttuuriperintöä ja ainutlaatuinen kulttuurinähtävyys Jyväskylässä. Nykyinen rakennus on vuodelta 1874. Mylly toimi ensin vesivoimalla ja sitten sähköllä. Myllyssä oli kaksi jauhatuskiviparia ja yksi ryynikivipari
Mylly lahjoitettiin Kotiseutuyhdystykselle
Korpijoen mylly oli toiminnassa vuoteen 1958 saakka viimeisen vuokramyllärin lopettaessa jauhamisen. Myllylahko lahjoitti huonokuntoisen myllyn Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistykselle 50 vuodeksi. Lahjoitus velvoitti korjaamaan ja huolehtimaan sen hoidosta. Myllyaluetta on pidetty kunnossa ja kunnostettu talkoilla.
Korpilahdentie
Korpilahdentie halkoo kylän. Kääntyipä keskustaan joko eteläisestä tai pohjoisesta 9-tien liittymästä, ohjautuu päätielle, minkä varrella ovat satama-alueen palvelut, liike- ja kauppakeskittymät sekä Korpilahti-talo.
Korpilahden asuinalue
Vespuoli on Jyväskylän 89 kaupunginosa, kun Päijänteen itäpuoleinen osa eli vespuoli liitettiin Jyväskylään. Kaupunginosan alueella on kaksi pienaluetta, Pukilahti ja Oittila. Korpilahti on noin 5 000 asukkaan luonnonkaunis ja rauhallinen paikka elää, asua ja viettää vapaa-aikaa.
Taajaman ulkopuolella on upeita ulkoilukohteita. Struven ketjun Oravivuoren mittauspiste. Se on Unescon maailmanperintökohde. Vaaruvuoren näköalat Päijänteelle, luontopolku harvinaiseni lajistoineen on paikka, joka on ns. nähtävä ja koettava paikka.
Kärkistensalmen silta yhdistää Vespuolen Päijänteen länsipuoliseen Korpilahteen eli maapuoleen.
Taajaman ulkopuolella on myös upeita ulkoilukohteita. Struven ketjun Oravivuoren mittauspiste. Se on Unescon maailmanperintökohde. Näköalat Vaaruvuorelta Päijänteelle, luontopolku harvinaiseni lajistoineen on paikka, jota ei kannata missata.
Yhteenveto
Korpilahden kauniita maisemia piristää Päijänteen vesimaisemat ja erityisesti Satama-alueen moninaiset kesäiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet, palvelut ja komeat veneet satamalaiturissa.
Viimeisin käyntini 26.8.2023 oli mieleenpainuva. Korpilahti ei ole enää pelkkä puikaus moottoripyörällä Satamankapteeniin kahville, syömään tai ostoksille. Synninpolut kivet kuiskivat historiaa, Korpilahden kirkossa on kaunis valo, Myllylaaksossa Korpijoen putouksen ääni ”kuulu” korvissani. Alue on kuin elävä taidenäyttely omine tarinoineen.
Tulehan Korpilahdelle uudelleen.
Teksti ja valokuvat © Jorma Ursin, Kuvieni käyttö ilman lupaa kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni .
Haastattelut ja lähdeaineisto: pappi Antti Koivisto Korpilahden kirkko, Tuula Liukko Kotiseutuyhdistys, Ulla Huttunen Höyry-galleria, muut yrittäjät, sekä matkailuesitteet, Jyväskylän kaupunki
SEURAA INSTAGRAMISSA:
