Päijänteen maisemareitti

Kauniita maisemia, mutkia, mäkiä ja ajamisen iloa

Päijänteen maisemareitti kulkee seututeitä 314, 612, 610 – Vääksy – Pulkkilan harju – Sysmä – Luhanka – Korpilahti, jonne maisematie päättyy. Noin 120 kilometriä pengerrettyjä tieosuuksia, saaria yhdistäviä siltoja upeine järvimaisemineen ja perinteisiä maalaismaisemia. Ajoaikaa reitille maisemaihastelujen ja pysähdysten vuoksi on varattava normaalia enemmän.

Maisemareitti sijoittuu Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueelle Päijänteen itäpuolelle. Keski-Suomen kotiseutulaulun alun sanat kuvaavat hyvin maisematien maisematietä:

Männikkömetsät ja rantojen raidat,
laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ah, polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat.

Asikkalan tunnetuin nähtävyys

Vääksyn kanava on Euroopan vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan sisävesikanava ja Asikkalan tunnetuin nähtävyys.  Vääksyn kanavan pituus on 1,3 km ja kanavassa on vain yksi sulku. Idyllinen kanavamiljöö kahviloineen, ravintoloineen ja käsityöläispajoineen on jokaisen syytä kokea.

Mitä tänään syötäisiin?

Vanha Vääksyssä ja ns. Vääksyn keskustassa on ravintoloita ja kahviloita niin isoa kuin pikkunälkääkin tyydyttämään.

Muita Vääksyn mielenkiintoisia nähtävyyksiä

Vesivoimalan vanha myllykivi on muistomerkki ajalta, jolloin vesivoimalla pyörivät myllynkivet rouhivat jyvistä jauhoja. Kanavan länsipuolella virtaavan Vääksyjoen varrella sijaitsee vesimylly- ja sähkölaitosmuseo.

Koskessa on vuonna 2014 rakennettu Suomen suuri ankeriasarkku. Vesijärvestä kutuvaelluksensa aloittavat ankeriaat pyydetään ankeriasarkkuun. Käärmemäiset ankeriaat kuljetetaan Kymijoen Ahvenkoskenlahdelle, josta ne  jatkavat kohti Atlantia ja Sargassomeren kutupaikkaansa.

Jos aikaa on, Vääksyn historia ja kalastus kiinnostaa, kannattaa piipahtaa Päijännetalossa, joka sijaitsee kanavan läheisyydessä.

Asikkalan kylä

Kylä sijaistee noin kuusi kilometriä Vääksystä seututie 314 varrella. Kylän kauniiden peltomaisemien ja koivikon keskellä sijaitsee 1000 tiiliskiven kirkko. Kesäisin tämä Georg Vileniuksen piirtämä nähtävyys toimii tiekirkkona.

Kirkon liepeiltä noin kuusi kilometriä fiilistelypätkä mäkineen ja mutkineen Pulkkilanharjulle.

Pulkkilanharju

Tämän upean saarijonon linkittää Kartinkärjestä alkava ja Vähäsaaren kautta Huutoniemeen noin 550 metriä pitkä pengertie, Karisalmen riippusilta sekä Käkisalmen kaarisilta. Tieosuudelta avautuvat laajat järvimaisemat Asikkalanselälle ja Hintolanselälle.

 Harrastuksena pyörän rakentaminen ja ajanen

Tapasin Tuomon lepotauolta Vähäsaaren kärjessä. Tuomon alla on hänen itsensä rakentama pyörä. Pyörän rakentaminen on hänelle harrastus siinä missä kesäisin ajaminenkin. Molemmat ovat asioita, missä maltti ja rauhallisuus ovat valttia. Hän oli liikkeellä kaverinsa kanssa, joka kuvasi Kartinkärjen pengertien maisemia. Tuomo sanoo viihtyvänsä rauhallisilla maisemateillä, koska matkaa voi tehdä ilman kiirettä.

Majakan johtoloistosta löytyy tieto ( ainakin) vuodesta 1899 lähtien. Majakan loisto muutettiin verkkovirralla toimivaksi vuonna 1976.

Ravintolapalvelut Huutolanniemessä

Huutolanniemessä ovat alueen ravintolat. Pikkureimari sijaitsee aivan niemen kärjessä ja kesäravintola Reimari hieman ylempänä mäkirinteessä. Parkkipaikat ja ravintolat ovat erityisesti viikonloppuisin ja kauniilla säällä täyteen ympättyjä. Pulkkilansalmesta on tullut maisemien katselu ja läpiajamisen tapainen elämys.

Kesän ensimmäisellä reissullani söin sitkeän lehtipihvin ja toisella kerralla ylipaistettuja muikkuja. Ruuan laatu ja maku eivät vastanneet odotuksiani. Kärpäsiä pörräsi ympäriinsä ja ikkunalauta oli kuolleiden kärpästen ”hautausmaa”.

Kaunis maisemakohde ei ole yksin takuu kohteen turismille ja matkailulle. Alueen ravintoloitsijoiden on vastattava, että ravintolan siisteys, palvelut ja ruuan laatu vastaavat vaativampienkin matkaajien odotuksia.

Pulkkilanharjun kesäravintoloihin tullaan polkupyörillä, moottoripyörillä, autoilla, vesiskootterein, moottorivenein ja laivoilla. Pikkureimarin henkilökunta kertoi, että ravintolaan on tultu lähes joka kesä vesitasolentokoneella. Vuonna 2019 yksi porukka tuli helikopterilla ruokailemaan laskeutuen ravintolan takana olleelle parkkipaikalle.

Karisalmen silta

Matkaa Karisalmen upealle riippusillalle on vajaa 3 kilometriä. Sillan tuntumassa on kansallispuiston parkkipaikka ja lähtöpaikka luontopoluille.

Käkisalmi

Auhjärven levennys

Ranta-Eskolan jälkeen Auhjärven kupeessa on lyhyt pätkä pengertietä ja mukava levähdyspaikka aivan rannan tuntumassa. Siinä oli mukava kelata ajatuksiaan pienen tuulenvireen viilentäessä.

Minulle moottoripyöräily merkitsee rauhallista ajamista, vapautta, nautiskelua jalkatappien ja satulan päällä. Ajaessani aistin ympäristön hajut, tuulen, lämpötilan, moottorin äänet, tien muodon ja maisemat paremmin kuin autolla ajaessani.

Pää, silmät, kädet, jalat ja kroppa tekee ”töitä” koko ajan.  Harvemmin ”muistan” kertoa ääneen, että käsiäni särkee, tuuli riepotti kypärää ja niskaa jomottaa ajon jälkeen. Pitkä ajomatka pyörällä väsyttää siinä missä autollakin ajaminen.

Tunnesyitä on niin maan rutosti, mutta järkisyitä moottoripyöräilyyn vastaavasti on kosolti vähemmän. Mielestäni kaksi tärkeintä ovat: Ajaminen vaatii itsekuria. Ajon aikana järki on oltava mukana koko ajan.

Tainionvirta

Tainionvirran joki alkaa Hartolan Jääsjärvestä. Jokireitti on noin 20 kilometriä pitkä. Pudotusta koko matkalle tulee noin seitsemän metriä. alkaa on vaatimattoman näköinen tiesillalta katsottuna. Tainionvirta on runsas kalajoki ja sen tyypillisiä kaloja ovat taimen ja harjus.

Sysmän keskusta

Sysmän keskustassa on päivittäistavarakauppoja, erikoisliikkeitä ja tankkauspaikkoja.  Tapasin neljä keskisuomalaista motoristia, jotka kertoivat olevansa kotimatkalla Vesivehmaan lentonäytöksestä.

Korkeasaarensalmi

Sysmän keskustasta Korkeasaaren sillalle on matkaa noin 13 kilometriä perinteistä maaseututietä, jossa routavaurioita pitkin matkaa.

Samaansilta

Tapasin Samaansillan levityksellä suomalais-virolaisen motoristipariskunnan heidän huilitauoltaan. Ajokilometrejä heille tulee muutama tuhat vuodessa. He nauttivat erityisesti näistä maisemateistä. Rouvan toiveena oli, että tienvarsien reunusten pusikoita raivattaisiin parempien maisemanäkymien avaamiseksi.

Hopeasalmi

Hopeasaarten kohdalla siirrytään Päijät-Hämeen maakunnasta Keski-Suomen maakuntaan. Tie halkoo Judinsalon, joka on Suomen kolmanneksi korkein saari. Sen korkein kohta on 125 metriä Päijänteen pinnan yläpuolella.

Luhanka

Luhangan alue on vaihtelevaa pelto- ja metsäaluetta sekä tie mäkistä ja sopivasti mutkaista.

Vuoksensalmi

Tammijoki ja Myllyjärvi

Putkilahti

Asukkaita pienessä kylässä on runsas 200. Putkilahden kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvostettuun ryhmään

Korpilahti ja Kärkisten silta

Ennen Kärkisten siltaa vasemmalla puolella Lintusaaressa on ”kuppila”, kuten tienvarsiopaste kertoo. Pyörien äänet hiljenevät parkkipaikalla. ”Kuppilaan” astuu neljä tummiin ajoasuihin varustautuneita, hiukset lyhyeksi leikattuja ja partaisia ”äijiä”. Käsivarsissa näkyy tatuointeja. Kahvia odotellessa tekstitaulun edessä käydään vilkas keskustelu pyöräilyn tasa-arvosta. Tämän ”äijäporukan” puheissa naisten moottoripyöräily ja mukanaolo motoristiporukoissa on positiivinen juttu, ajavatpahan omilla pyörillään tai istuvat sitten kaverin kyydissä.

Yhteisöllisuus ja hyvä henki

Tapasin Kärkisten sillalla kupeessa Veeran ja Samin kesäkuun puolivälissä. Juttelimme pyöräilystä hyvän tovin. Samille kertyy normaalisti vuosittain noin 20 000 ajokilometriä. Tänä vuonna hänelle on kesäkuun puoliväliin mennessä kertynyt ajokilometrejä jo 13 000. Veera ja Sami, hyviä fiiliksiä syksyn ajokilometreillenne.

 

Siinä se sitten on – Päijänteen maisema reitin toinen pää Korpilahden Kärkisten silta ilta-auringossa. Pysähdyin sillan kupeelle ja kävelin ihastelemaan sillalta korkeimmalta kohdalta  avautuvia ilta-auringon värittämiä maisemia. Maisemia ihastellessani mieleeni tulvii vuosikymmenien muistoja omasta moottoripyöräilystäni, poikani jo nykyisellään vahvasta moottoripyöräharrastuksesta sekä hänen poikiensa orastavasta harrastuksesta pikkupyörien kanssa. Isoisän silmillä katsottuna näyttäisi, että muutaman vuoden kuluttua poikani ja hänen kaksi poikansa kiertänevät yhdessä samaisen Päijänteen maisemareitin.

Kesän 2020 paras lähimatkani, road trip, päättyi 1997 valmistuneelle Kärkisten sillalle. Kuin pisteenä I:n päälle näin vielä ilta-auringon kultaamat Kärkistensalmen maisemat. Jäljellä on ”siirtymätaival” hämärtyvässä illassa Jyväskylään.

Teksti ja valokuvat: Jorma Ursin

Lähteet:

Asikkalan kunta, matkailuneuvonta,

motoristien haastattelut maisemareitin varrella,

Wikipedia,

Väylävirasto,

Ympäristöministeriön raportteja 14/2018

SEURAA INSTAGRAMISSA: