Elämyskaivos henkii Lohjan Tytyrissä 100 vuotiaan kaivoksen mainareiden kädenjäljet. Ajan kosketuksen voi aistia kaivoksen uumenissa. Kaivos oli miehinen työpaikka eikä naisia sinne työhön ”huolittu”.
Peikkoluolassa voit tavata kaivokseen vuonna 2023 muuttaneen asukkaan, Rönni-peikon ja nähdä hänen aarteensa. Miltä tuntuisi ihastella taidenäyttelyä omaperäisessä ympäristössä? Haluaisitko ihastella valotaidetta kaivoksen karheilla seinillä?
Halloweenin oliot, Joulupukki ja Pääsiäisnoita ottavat omalla ajallaan kaivoksen luolat tukikohdikseen.
Opastetut kierrokset
Lohjan oppaat ry ovat vuodesta 1981 lähtien tutustuttanut yleisöä Lohjaan faktojen ja tarinoiden avulla. Oppaita on lähes 20 auktorisoitua mailailuopasta ja vajaa 10 kohdeopasta. Oppaat suunnittelevat tarvittaessa ryhmän opastuksen toivomusten mukaisesti. Myös kohteen varaus onnistuu oppaiden hoitamana.
Omatoimiset tutustumiskierrokset
Elämyskaivoksessa siirryttiin heinäkuussa 2023 omatoimiseen tutustumiseen. Omatoimisen tutustuminen on vaikuttanut jo ensimmäisenä kesänä merkittävästi kävijämäärien kasvuun.
Elämyskaivos ja sen uusin asukas
Rönni-peikko kotiutui kesällä 2023 kaivoksen sokkeloihin ja peikkoluolaan. Rönni-peikon tapaat maan uumenissa noin 100 metriä maan pinnan alapuolella. Rönni on ystävällinen ja huumorintajuinen otus. Hänen tapaamisensa aidossa luolassa on lapsille yksi Elämyskaivoksen huippuhetkiä.
Kone Oyj:n hissilaboratorio
Elämyskaivoksessa ja vanhoissa kaivoskuiluissa toimii Kone Oyj:n hissilaboratorio. Hissin näyttötaulu ilmoittaa, että hissi on pysähtynyt 112 metriä maanpinnan alapuolelle – kaivosmatka elämyksiin on alkanut.
Valotauluopasteet maapallon muodostumisesta
Kierroksen alussa on yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa suunniteltu valotauluopastekokonaisuus. Näyttelyssä kerrotaan argeologiasta, luonnon ja kallioperän kehityksestä sekä raaka-aineiden käytöstä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Pääkaupunkiseudun ja Lohjan alueen kehityksestä on oma selvitys.
Taidenäyttelyt
Elämyskaivoksen näyttelyt tarjovat erilaiset puitteet kuvataidenäyttelyille ja valotaidenäyttelyille ja – esityksillle. Käyntini aikana kaivoksen 110 – tasolla oli taiteilija Eeva Muttosen kuvanäyttely. Ainutlaatuinen tilaisuus kokea näyttely, kokea jännitytystä koko perheellä, ihmetellä ja oppia uutta mystisessä ympäristössä.
Kalkkikivimurske maanpinnalle
Louhitut suuret murskeen siirretiin kaivoksesta ensin vaunuilla kiskoa pitkin murskaamon viereen. Siitä ne kipattiin noin 80 metriä syvään murskaamoon ja murskataan enintään miehen pään kokoiseksi murskeeksi.
Sen jälkeen ne kuljetetaan Vinokuilussa 11 asteen kulmassa olevaa liukuhihnaa pitkin 200 metrin matkan maanpinnalle tehtaalla tapahtuvaan jakokäsittelyyn.
Marmorilohkareen ”läpivalaisu”
Elämyskaivoksen koneita ja kiviporia
Kierroksella voi nähdä käytettyjä työssä käytettuja koneita ja kiviporia sekä kuulla oppaiden kertomana kaivostyön tarinaa tai lukea omatoimisella kierroksella kaivostoiminnan tarina opastauluista ja näyttelyistä.
Porakoneet
Käsiporakoneita ja polvisuojakoneita jouduttiin tukemaan käsin porattaessa. Porat tärisivät heikentäen käsien pintaverenkiertoa ja katkoen verisuonia. Kun koneita ei myöhemmin tarvinnut tukea, hävisi kaivosmiesten valkokätisyyden ammattitauti. Käsin tuettavat porakoneet olivat päälouhintakoneina aina 1950-luvun lopulle saakka.
Porareiden ammattitauteja
Porausolosuhteet olivat alkeellisia. Porareilla ja kaivosmiehillä esiintyi useita ammattitauteja, kuten kuurous, pölykeuhko ja valkosormisuus.
”Sit täällä kun sitä keskuskuiluu, sit mul rupes sormet valkenemaan. Sit kun mä toiseen hommaan muutin, sit se on parantunu. Ei päässyt pahaksi.”, kertoo dumpperinkuljettaja, synt. 1916, töissä Ojamon ja Tytyrin kaivoksella 1938-1977.
Suojavarusteina mainareilla saattoi olla vain pipo, joka työvuoron jälkeen oli peittynyt paksuun kivipölyyn.
Kun vettä alettiin käyttää, se sitoi kivipölyn. Se ei joutunut enää kaivosmiesten hengitykseen. Märkäporausta vastustettiin, koska kylmä vesi valui porareiden päälle. Tytyrissä vesihuuhtelu otettiin käyttöön 1970 luvun alussa.
Tippukiviä ja kalliomaalauksia
Vedenpumppaus
Kaivos Lohjan kaupungin vesilähde
Kaivokseen tuleva vesi on peräisin pohja- ja pintavesistä. Tytyrin kaivoksesta pumpataan nykyisin noin miljoona kuutiometriä vettä vuodessa.
Vuodesta 1991 lähtien vettä on myyty Lohjan kaupungille juomavedeksi. Laskennallisesti joka 4. Lohjan keskustan vesilasillinen on peräisin kaivoksesta eli noin 1500 kuutiota. Loput vedestä pumpataan Lohjanjärveen.
Peikkoluolaan
Muuripata vai puuropata
Portaat johtavat loivasti ylöspäin. Ylhäällä tasanteella on ensimmäinen havainne, että kaivoksessa syötiin ja varsin kohtuullisesti
Keittiö ja ruokailutila
Kaivoksen sauna
Elämyskaivos ja Rönni-peikko aarteineen
Kauniisti sisustettu peikkomainen tila, jossa Rönni-peikko ottaa ystävällisesti vastaan vieraat. Kerrotaan, että hän on remontoinut kotiaan Tytyrin vanhoihin kaivoskäytäviin kutsuen niin isot kuin pienet kylään. Röllipeikko nimittäin tykkää ihmisotuksista. Hänen juttujaan kuunnellessani mieleni tekee jo aarrearkun luokse.
Kuuntelen tovin hänen juttujaan. Hieman jalkapohjiani kutittaa ja haluan jatkaa käytävää perällä häämöttävää valoa ja kimallusta. Siellä se on peikon aarre.
Valotaidetta
Miten kohtaamme kalkin arjessamme
Olen kiertänyt kalkkikaivoksen, tutustunut sen historiaan ja mainareiden työhön. Kalkki, tuon louhostuotteen kohtaamme yllättävän monessa kohtaa jokapäiväisessä arjessamme.
Tytyrin elämyskaivosta kiertäessäni ja lukiessani Nordkalk Oy Ab:n havainne-esityksiä, hahmotin uudelleen, kuinka monella tavalla kaivostoiminta ja sen tuote, kalkki koskettaa minua, ja meitä jokaista, kun istumme aamiaispöytäämme.
Aamiaispöytä on katettu kalkilla
Nordkalk Oy Ab:n havainnekuva kauniista aamiaisesta. Kuva osoittaa käytännössä kuin arkemme on riippuvainen tuosta kallioperästä louhittavasta kalkista. Vihannekset, leivät, pullat, maito, mehu, vesi, kukat, kananmunat, lasituotteet, kukat, ruokailuvälineet, hillot jne ovat jossakin tuotantoa tai valmistamista tekemissä kalkin kanssa.
Nordkalk Oy Ab
Nordkalk Oy Ab:llä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalkin tuotteita käytetään muun muassa paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa.
Yksi Nordkalkin kolmesta maanalaisesta kaivoksesta sijaitsee Lohjan Tytyrissä. Tuotannon lisäksi Tytyrissä toimii maanalainen kaivosmuseo, Elämyskaivos, ja vanhoissa kaivoskuiluissa KONE Oyj:n hissilaboratorio.
Tytyrin kaivos tuottaa Lohjan kaupungille pohjavettä, ja kalkkiuunista johdetaan hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.
Tytyrin kaivoksen lyhyt historia
Toiminnasta
Tytyrin kaivosken toiminta on alkanut vuonna 1897 ensin Törmän ja Sohemin avolouhoksella. Avolouhostoiminta siirtyi kokonaan maanalle vuonna 1956. Tytyri ion Suomen kolmanneksi suurin kalkkikivikaivos.
Kone-yhtiön yleisöhissi
Elämyskaivokseen kuljetaan Kone-yhtiön valmistamalla Suomen nopeimmalla yleisön käytössä olevalla henkilöhissillä. Kaivoksen yhteydessä toimii Tytyrin Elämyskaivos, jonka uumenissa on pysyvä kaivosmuseo, Geologian tutkimuskeskuksen Suomen kalloperää esittelevä näyttely.
Järjetettyjä tapahtumia
Kaivoksessa järjestetään tapahtumia, vaihtuvia taidenäyttelyitä ja valoesityksiä. Muun muassa Ekku Peltomäen valoesitykset: ”Valkoinen fantasia” (1995), ”Valon juhlaa” (1996) ja ”Myrsky oratoria” (2006) ovat kuuluneet kaivoksen ohjelmistoon.
Kansainvälistä mainettakin
Juha Vuolijoen ”Joulutarina-elokuvaa” on kuvattu Tytyrin uumenissa. Kansainvälistä mainetta Tytyri on saanut Amazing Race-televisosarjan kuvauksesta ja vuonna 2009 Suomessa näytetystä jaksosta, missä tehtävä oli etsiä uutta vihjettä kaivoksen uumenista.
Lapsille, lapsiperheille ja lapsenmielisille
Heinäkuussa 2023 erityisesti lapsille ja lapsiperheille oli iloinen tapahtuma, kun Tytyrin Elämyskaivokseen muutti sen uusin asukas – Rönni-peikko aarteineen.
Halloweenin oliot, Joulupukki ja Pääsiäisnoita ottavat omalla ajallaan kaivoksen luolat tukikohdikseen.
Elämyskaivoksen aukioloaika
Tytyrin Elämyskaivos on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 – 18 ympäri vuoden. Lisäksi tilauskierroksen varanneet ryhmä kaikkina viikonpäivinä.
Katso kaivoksen aukiololoajat ja erityistapahtumat Elämyskaivoksen kotisivuilta: Tytyrin Elämyskaivos
Valokuvat ja teksti © Jorma Ursin. Kuvien käyttö ilman lupaani kielletty. Jos haluat käyttää kuviani, ota minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät yhteystiedot sivulta.
Lähdeaineisto
Tytyrin Elämyskaivoksen henkilökunta, Lohjan oppaat ry ja kaivoksen esittelymateriaali ja vanhat valokuvat, Lohjan kaupunki
SEURAA INSTAGRAMISSA:
