Alussa rauhallinen tanssi vapauttaa naisen. Kädet, jalat ja koko vartalo pyrkivät intohimoisiin muotoihin. Musiikin ja laulun voimakkaat kontrastit yhdistyvät tanssin vuorovaikutukseen. Säestäjän soitto ja laulu vaihtelee tunteellisesta melodiasta karhean tuliseen rytmiin.

La Zingara rytmittää tanssiaan jaloin ja sormien napsautuksin. Polven nostoilla ja pyörähdyksillä hameesta tulee myös instrumentti, joka jatkaa vartalon liikkeitä. Tanssijan esitys on spontaani ja improvisoitu. Hän on uppoutunut tanssiin, mutta ottaa väliin silmäkontaktin säestäjäänsä ja yleisöönsä.

Rytmi eli compás on flamencon ydin. Jalkatyöskentely on verrattavissa lyömäsoitinten soittajaan työskentelyyn, joka ei ole ainoastaan rytmistä, vaan myös musikaalista. Vaalealle suomalaiselle flamencotaiteilijalle tanssi ja musiikki on täydellinen liitto.

La Zingara tulkitsee vahvasti tunnetta. Tunnelataus välittyy yleisöön

Amorin nuoli

Kati Vyyryläinen, taiteilijanimeltään La Zingara, kertoo tanssiharrastuksensa alkaneet jo pienenä tyttönä ensin pihaleikeissä ja ala-asteen tanssi- ja voimistelukerhossa, joihin teki koreografioita parhaan ystävänsä kanssa. Nuoruuden rytminen kilpavoimistelu ja telinevoimistelu ovat auttaneet tanssijan uraa.

Flamencon harrastus alkoi vasta 20-vuotiaana. Kati näki Joaquin Cortesin flamenco-compañian esityksen Finlandiatalolla. Seuraavana päivänä hän oli eturivissä suomalaisen flamenco-tanssin vaikuttajan Kaari Martinin tunnilla. ”Minulla ei ollut silloin edes flamenco-kenkiä”, muistelee Kai huvittuneena.

Rakkaus flamencoon iski minuun kuin Amorin nuoli. Kaikki tietoni, tanssi, musiikki, espanjan kieli ja mustalaisromantiikka sulautuivat yhteen, Kati kuvailee käsien piirtäessä ympyröitä ilmaan.

Huivin ja hameen laajat liikkeet, käsien pyöritykset ranteista kahteen suuntaan käsien pysyessä vakaina ja sormien ojennukset on hienoa katsottavaa

Flamencon lyhyt historia

Flamenco on Andaluciassa kehittynyt espanjalainen musiikki- ja tanssimuoto. Sen kehittäjinä ja ylläpitäjinä mustalaiset ovat jättäneet taiteenlajiin pysyvät merkit.

Alun perin flamenco oli laulua ilman soitinsäestystä, rytmin toivat palmakset eli taputukset. Myöhemmin vakiintuivat säestyssoittimiksi flamencokitara ja 70-luvun jälkeen myös cajon-lyömäsoitin. Kastanjetit kuuluvat andalusialaiseen kansantanssiperinteeseen, mutta niitä käytetään nykyään flamencossa valikoidusti.

Flamencokappaleissa kitaristin soolo, falseta, on kielten tulkintaa laululle

Mustalaisten tanssi ja laulu oli kehittynyt syvän tunteelliseksi, ja laulujen sanat kertoivat vaikeista olosuhteista, joissa he elivät, kärsimyksistä, nälästä, vankeudesta ja kuolemasta, mutta myös onnettomasta rakkaudesta.

Flamencon, ja erityisesti tanssin ja kitaran käytön huima kehitys 70-luvusta tähän päivään on luonut termin nuevo flamenco (uusi flamenco) erotuksena perinteiselle flamencolle. Perinteinen flamencotanssi on aina soolotanssia.

Flamencon yksi ominaispiirre alkuajoista asti on, että laulu ja soitto opitaan kuulemalla!

Nuevo Ballet Españolin taiteellinen johtaja Angel Rojas on kiteyttänyt flamencon historian: ”Flamenco on syntynyt Espanjassa, mutta elää sydämessä, joka sitä rakastaa — Ei kansallisuudella ole väliä, eikä myöskään sillä, oletko mustalainen vai et.

Ison huivin jotkut liikkeet ovat kuin suoraan härkätaisteluareenoilta

Perinne vahvisti romaneja

Sevillan yliopiston kulttuurintutkija Carlos Martin Menendez on sanonut: ”Flamenco oli tärkeä osa vanhemmilta lapsille siirtyvää romaniperintöä ja ennen kaikkea ilmaisutapa elämän ahdingolle ja epätoivolle. Mustalaisilla oli jo muinoin, mitä espanjalaisilla ei ollut – se oli flamenco. Flamenco toimi osin romanien mahdollisuutena etnisen ylpeyden ja yhteisöllisyyden ylläpitämisessä.”

Espanjalaiset eivät nähneet mustalaisia espanjalaisina. Flamencon suosiolla oli suuri merkitys sille, että mustalaiskulttuuri on hyväksytty osaksi espanjalaisuutta.  Mustalaisten flamenco on noussut arvostettuun asemaan ja myös yhdeksi espanjalaiseksi vientituotteeksi.

Flamenco on saanut alkunsa Andaluciasta. Yhä edelleen Flamencon pääkaupunki Sevilla täyttyy flamenco-huumasta, kenkien kopinasta ja musiikista keväisen Feria-juhlan aikaan. Katukuvassa näkee tanssiesityksiä, hevosshow-esityksiä, flamenco- ja kansallispukuihin pukeutuneita naisia ja miehiä. Kadut ja ravintolat täyttyvät tapaksia syövistä ihmisistä.

Flamenco on erottamaton osa Sevillan viehätystä. Tulinen ja intohimoinen taiteenlaji sai alkunsa Jerez-Cádiz-Sevilla-akselilla; Trianan kaupunginosa Sevillassa yksi tärkeimmistä. Sevillan Feria-juhla on aina kaksi viikkoa pääsiäisen jälkeen.

Flamenco-vaikutteinen kansantanssi “ Sevillanas” , on osa Sevillan vuosittaista Feria-juhlaa, joka on omistettu Andalusian pitkille perinteille ja kulttuurille.

Juhla-asuisia naisia Ferialla

Tanssikengät

Tanssikenkien rytmiset iskut yhdistyvät voimakkaan tulisiin liikkeisiin ja ilmaisevat vahvasti kansan syviä tunteita.

Flamencossa naiset käyttävät tanssikenkinä remmikenkiä, jotka muistuttavat avokkaita. Pohjapuolella kengän kärjessä ja korossa on nauloja, jotka voimistavat koputuksesta syntyvää ääntä. Korot ovat kengän koosta, mallista ja merkistä riippuen noin 4–7 cm korkeat. Miesten kengät ovat normaalin näköiset kengät tai nilkkurit, joissa tosin on matala korko (n. 2–4 cm).

Askeleet vääjäämättömästi Andaluciaan

Opiskeluni Kaari Martinin johdolla avasi työn Kaari & Roni Martinin compañiaan. Tein roolin Adela teoksessa Bernarna Alban talo. Siirtelin yliopisto-opintojani ja läksin vuodeksi Sevillaan opiskelemaan Fundacion de Cristina Heeren-flamencokouluun.

Palattuani Suomeen jatkoin Kaari & Roni Martinin Compañiassa teoksessa La Kalevala, jossa tein Ainon roolin. Tämä tanssirooli oli yhteistyötä huippuflamencojen kanssa ja opin Kaarilta valtavasti.

Muistot lapsuuteni mustalaiskortteleista ja musiikin taika saivat flamencossa uutta syvyyttä. Löysin osan identiteettiäni ja ”omituisuuttani” tutustuessani paremmin äitini sukuun; lähes kaikki olivat muusikoita tai tekemisissä tanssin kanssa, serkkuni olivat tanssineet pienestä pitäen flamencoa.

Halusin oppia tanssimaan andalucialaisittain ilman koreografioita, kuinka musiikkiin on vastattava sekä ymmärtämään, mitä flamencon sisin on. Myin kaiken Suomessa, jätin yliopisto-opinnot ja työni. Askeleeni johtivat vääjäämättä takaisin Andaluciaan ja Sevillaan, kiteyttää Kati elämänsä suurta suunnanvalintaa.

Tanssijan tunneilmaisu on tulista, ylvästä, keimailevaa ja kiihkeää

Flamancon sisäistäminen

Sevillassa Kati Vyyryläisen kehittymistä flamencotanssijaksi edesauttoi Andalusian yksi suurimmista tähdistä, flamencotanssija Ángela Vargas Vega, taiteilijanimeltään Angelita Vargas.

Katilla vei Sevillaan mennessään setänsä ja tätinsä, Timo ja Anja Tyrväisen, 80-luvulla kuvaaman videon, jossa Angelita tanssii poikansa kanssa. Angelitan suku oli otettu videosta. He kutsuivat minut asumaan luokseen San Juan ja Macareenan lähiöihin.

Asuin yhden talven heidän luonaan Oli kuin veri olisi vetänyt; tanssi, musiikki, espanjan kieli ja mustalaisromantiikka sulautuivat yhteen. Ei ihme, että minulla on mustalaismies ja suuri mustalaissuku Andalusiassa, hehkuttaa Kati silmät loistaen.

Flamencoon kuuluvat käsien tapukset (palmas), sormien napautukset (pitos), kenkien koputukset ja kannatushuudot (jaleo)

La Zingara

Tanssija Gero Dominguez ja hänen muusikkonsa antoivat nimen, La Zingara. Nimi tarkoittaa mustalaista, romania, varsinkin Espanjan ulkopuolelta olevaa eurooppalaista mustalaisnaista. Taiteilijanimeni sopii loistavasti flamencoon, muihin mustalaistansseihin ja itämaisiin tansseihin, joiden kanssa myös työskentelin.

Tanssissa käytetään myös viuhkaa, jota löyhytellään, pyöritellään, suljetaan ja avataan

Flamencon tyylilajit eli palot

Flamencossa on noin 70 erilaista tyylilajia, jotka poikkeavat toisistaan sekä melodisesti, rytmillisesti että sisällöltään. Kaikki flamencon tyylilajit sisältävät sekä tanssiin että lauluun kuuluvia tyylilajeja.  

Usein esitykset keskittyvät 20 perustyylilajiin, joista ikuiset ykköset ovat soleá, solea por bulerias, bulerías. Jokainen tyylilaji sisältää useita variaatioita sekä letrojen että melodioiden suhteen. Esityksen ilmaisuun vaikuttavat tyylilaji sekä taiteilijoiden persoonallisuus ja tunnetila.

Itämaisella tanssilla oli aikaisemmin merkittävä osa tanssiohjelmistossani. Flamencon sisäsyntyinen voima ja ulkoiset maneerit ovat niin vahvat, että on vaikea hypätä samana iltana flamencosta itämaiseen tanssiin, kertoo Kati.

Vaikeuksien kautta menestykseen

Ulkomaalaisen oli vielä 15-20 vuotta sitten vaikea päästä esittämään osaamistaan. Kilpailu oli kovaa ja jopa rasististakin.

Vaalea iho ja hiukset olivat alussa jopa este saada esiintymisiä. Pikkuhiljaa eksoottisuudesta tuli myös Katin tavaramerkki, jonka voimalla hänen esityksiään alettiin myydä.

Kati muistelee kohdanneensa alkuaikoina kohdanneensa kateutta sekä ulkomaalaisten että espanjalaisten kilpailijattarien taholta. Pukuhuoneesta varastettiin huiveja, koruja yms. rekvisiittaa.

Sevillassa ja Andaluciassa työskenteleminen on jatkuvaa taistelua ja kilpailua töistä, oli ulkomaalainen tai ei, sillä taso on kova ja tanssijoita paljon.

Kati Vyyryläisen ponnahduslauta huippu-urallaan oli pääsy Belen Mayan kurssin kautta tanssimaan hänen loppunumeroonsa Sevillan Teatro Centralissa.

Modernin flamencon huippunimi Israel Galvan, näki esityksen ja suositteli minua Bienal de Flamencon esitykseen palmeraksi (rytmitaputtajat) flamencon eturivin nimille. Esityksestä tehtiin video Unescolle. Flamencosta tehtiin maailmanperintö.

Nämä esitykset antoivat minulle näkyvyyttä sekä helpottivat töiden saantia perusflamenco-tablaoihin ja useisiin kokoonpanoihin, muistelee Kati taiteilijauransa alkuvaiheita.

Flamenco on spontaanista ja improvisoitua

Suomessa flamencesitykset ovat lähinnä teoksia, joihin hiotaan esityksen osiot ja koreografiat täydellisiksi musiikin kanssa.

Olin suuren haasteen edessä Sevillassa ja Andalusiassa, koska tablaoissa tanssija ja säestäjä menivät lavalle ilman etukäteisharjoittelua. Tanssijan täytyi osata tanssia lauluun ja soittoon.

Flamencotanssijalla on oltava hyvä rytmitaju ja sävelkorva. Jalka- ja vartalotekniikan on oltava tarkka. Hyvän tanssin salaisuus on laulun hengen tunnistamisessa sekä kyvyssä vastata siihen ja koristella sitä – hetkessä!

Tieto ja taito, tekniikka ja spontaanisuus kasvavat kokemuksen myötä, siksi arvostetuimmat artistit ja tanssijat ovat iältään vanhempia.

Jalkatyö koostuu erilaisista iskuista lattiaan: koko jalan isku, päkiän isku, isku kengän korolla tai kärjellä ja jaloilla tehdään harjaavia askelia.

Monipuolinen flamencotanssin opettaja

Työskentelen Sevillassa noin 4 kertaa viikossa vakituisena flamencoteatterissa (flamencotablao), jossa on esityksiä päivittäin. Lisäksi esiinnyn freelancerina myös teatteri- ja flamenco-compañioissa, festareilla, ferioilla, klubeissa sekä esiinnymme kahdestaan laulaja-kitaristimieheni David Manzanon kanssa.

Kati Vyyryläinen on antanut flamenco-, palmas-, ja -cajón-tanssitunteja omassa studiossaan jo 15 vuoden ajan. Asiakkaina ovat flamencotanssin harrastajia, aloittelijoita ja turisteja. Häneltä voi myös tilata esityksiä, tunteja tai opastettuja flamenco-tour-kokemuksia.

Fuengirolassa keikkailin ensimmäisen kerran jo noin 17 vuotta sitten Fuengirolan Ferian isoissa avajaisissa. Silloin minua pyydettiin tanssimaan tummatukkaisena. Peruukki on vielä tallella.

La Zingara on ollut tuttu esiintyjä usean vuoden ajalta Ravintola Kukossa Fuengirolassa.  Katin mielestä tämä on luontainen tapa säilyttää yhteys suomalaisiin. Kevään 2019 aikana kannattaa lukea Fuengirola-lehti tarkkaan, ettei missaa hyvää La Zingaran flamenco-esitystä.

Tiivistelmä

Kati Vyyryläinen, taiteilijanimeltään La Zingara, on suomalainen menestystarina. Hänessä yhdistyvät henkilökohtaiset ominaisuudet, lapsuuden ja nuoruuden harrastukset, tanssin ja musiikin määrätietoinen opiskelu sekä rohkea heittäytyminen hetkeen. Flamenco ei ole flamencoa ilman tunnetta ja eläytymistä.

Useissa osin Espanjaan Feriat ajoittuvat loppukesään. Sevillan Feria-juhlat pidetään aina kaksi viikkoa pääsiäisen jälkeen. Keväällä 2019 juhlat ovat 4. – 11. toukokuuta.

Flamencon perinne ja nykyajan vaikutteet takaavat, että se säilyy elävänä ja voimakkaana. Aikaisemmin oppi saatiin vain perheissä ja fiestoissa. Nykyään voi opetella kouluissa, internetistä ja levyiltä.

Flamenco leviää nopeasti yhä laajemmalle äänitteiden ja internetin avulla.

Flamencosta on tullut osa maailmanlaajuista kulttuuria. Flamencoesityksen, improvisoidun tai näyttämömuotoisen esityksen, voi nähdä yhtä hyvin Japanissa, kuin jossain Jerezin pikkubaarissa tai Suomessa.

Mikään ei kuitenkaan voita perhetradition kautta tai hyvien maestrojen kautta oppimista. Kitaran ja tanssin puolella akatemioiden ja maestrojen perinne on jo varsin pitkä. Laulut opitaan ensisijaisesti yhä edelleen kuuntelemalla.

Aurinkorannikolla järjestetään flamencoesityksiä ympäri vuoden. Esitykset ovat yhden tanssijan ja kitaristi-kokoonpanosta useammasta esiintyjistä koostuviin ryhmiin.

Alla olevan linkin kautta voit tutustua La Zingaran Youtube-videoesitykseen. 

Kati, La Zingara, Vyyryläinen ja miehensä laulaja-kitaristi David Manzano

Flamenco on espanjalainen juttu, jota ei kannata ohittaa!

¡OLE!

Teksti ja kuvat@ Jorma Ursin

Lähde: Kati Vyyryläsen ja David Manzanon flamencoesitys Ravintola Kukossa 29.11.2018 ja Kati Vyyryläisen haastattelu 19.1.2019

Kati La Zingara Flamenco 1 https://www.youtube.com/watch?v=1OXKdfeKHJ8